Pääkirjoitus

Politikointi mädättää perustuslain tulkinnan

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viime vuosien aikana noussut keskeiseen asemaan eduskunnan työssä. Valiokunnan tehtävä on valvoa ennakkoon, etteivät hallituksen esitykset ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslakivaliokunta on poikkeus eduskunnan muista valiokunnista, koska sen katsotaan toimivan puoluepolitiikasta riippumattomana perustuslain tulkitsijana.

Tässä valiokunta on myös melko hyvin onnistunut. Valiokunnan arvovallasta kertoo, että hallitukset ja eduskunta ovat vuosikymmenten aikana kunnioittaneet sen tekemiä päätöksiä.

Tämä on näkynyt muun muassa jo pari vuosikymmentä valmistellussa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Eri hallitusten esitykset ovat törmänneet kerta toisensa jälkeen perustuslakivaliokunnan tulkintaan. Näin on käynyt myös nykyisen hallituksen monille koronan torjuntaan liittyville esityksille.

Valiokunnalle kuuluu myös mietinnön antaminen ministerivastuuasioissa. Siihen liittyen valiokunta antoi keskiviikkona mietintönsä ulkoministeri Pekka Haaviston tekemisistä al-Holin pakolaisleirillä olevien suomalaisten siirtämisessä Suomeen.

Valiokunnan mukaan ministeri Haavisto toimi ulkoministeriössä al-Hol-asiassa hallintolain sekä ulkoasiainhallintolain vastaisesti. Haaviston menettelyn moitittavuutta ei voida valiokunnan mielestä pitää vähäisenä, mutta ministerisyytteen kynnys ei kuitenkaan ylity.

Käytännössä mietintö tarkoittaa, että Haavisto kyllä rikkoi lakia, mutta ei ministerinä riittävästi, jotta häntä vastaan voitaisiin nostaa syyte. Mietinnön sisällöstä voi olla montaa mieltä. Lopputulosta ongelmallisempi asia on, miten päätös syntyi.

Asian käsittelystä tuli loppumetreillä surullinen farssi, joka vahingoittaa pahasti perustuslakivaliokunnan mainetta ja antaa oudon kuvan Suomen kansainvälisissä neuvottelupöydissä aktiivisesti varjelemalle oikeusvaltioperiaatteelle. Oikeusvaltioperiaatteen ydin on tuomioistuinten riippumattomuus poliittisesta päätöksenteosta. Vaikka perustuslakivaliokunta ei ole tuomioistuin, riippumattomuuteen on siellä aikaisemmin pyritty.

Valiokunnan mietinnön sisällöstä vuodettiin ennakkoon tietoja ainakin Helsingin Sanomille. MTV uutisille vuodettiin perustuslakivaliokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) valiokunnan hallituspuolueiden edustajille lähettämä sähköposti, jossa hän yritti lieventää mietinnön muotoilua Haavistolle edullisemmaksi.

Vuodot eivät ole politiikassa harvinaisia. Niillä yritetään vaikuttaa päätösten lopputuloksiin. Luottamuksen kannalta ne ovat haitallisia, ja perustuslakivalokunnan kohdalla ne ovat erityisen haitallisia.

Perustuslakivaliokunnan jäsen, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto teki valiokunnasta poliittisen elimen lähettämällä sähköpostin vain valiokunnan hallituspuolueiden edustajille.

On selvä, että perustuslakivaliokunnassa on erilaisia tulkintoja, mutta politiikan sotkeminen asiaan mädättää koko järjestelmän. Vaikka yksimielisyyteen pääseminen on toivottavaa, se ei ole välttämätöntä. Valiokunnan kuulemilla perustuslakiasiantuntijoillakin on hyvin erilaisia tulkintoja, korkeimmissakin oikeusasteissa päätöksistä äänestetään.

Ratkaisuksi on esitetty muun muassa erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista. Se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, vaan voi jopa pahentaa sitä. Esimerkiksi USA:ssa perustuslakia tulkitsevan korkeimman oikeuden tuomarien nimittäminen on täysin politisoitunut.

Perustuslakivaliokunnan riippumattomuus on saanut vähintäänkin kolhun. Luottamuksen palauttamisen edellytys on tehtyjen virheiden tunnistaminen ja niiden korjaaminen. Luottamus ei palaudu puhumalla, vaan tekemällä.

Luottamus ei palaudu puhumalla, vaan tekemällä.

Lue lisää

Väkivalta vaanii liian lähellä

Suomi irti trumpismista

SDP kasvaa nyt syömällä vihreitä

Omaisuudensuoja on perustuslaissa