Pääkirjoitus

Monipaikkaisuus on jo todellisuutta

Etätyöstä on puhuttu vuosia, mutta se on edennyt hitaasti. Syitä etätyön yleistymisen hitauteen on ollut varmasti monia, mutta koronapandemia on osoittanut, että yksi suurimmista syistä on ollut asenteissa. Etätyön sujuminen on epäilyttänyt sekä työntekijöitä että työnantajia.

Etätyön nopea lisääntyminen ja sen myötä lisääntynyt monipaikkainen asuminen ovat yllättäneet. Muutos on saanut monet työntekijät ja yrityksetkin huomaamaan, ettei asuminen työpaikan lähellä ole välttämätöntä. Kehitys näkyy muun muassa isojen kaupunkien konttorien ja kauppakeskusten hiljentymisenä. Etätyön tapaan verkkokauppa on ottanut ison kasvuloikan.

Yhteiskuntaa on vuosikymmeniä rakennettu tukemaan keskittymistä. Kehityksen muutokseen toiseen suuntaan ei varauduttu, vaikka tutkimukset jo ennen koronaa kertoivat kerta toisensa jälkeen ihmisten halusta asua maalla. Lainsäädäntö on jäänyt muutoksen jalkoihin.

Asiasta on turha yrittää rakentaa kaupungit vastaan maaseutu asetelmaa. Maaseutubarometrin mukaan suomalaiset mieltävät itsensä jo monipaikkaisiksi. Yli kolmannes suomalaisista kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen.

Tämä on huomioitu myös Kuntaliitossa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan mukaan useamman elämänmuotoon mahtuvat rinnakkain maaseutu ja kaupunki. Hän uskoo, että kasvava vuorovaikutus myös arjessa purkaa turhia vastakkainasetteluja. (MT 23.11.)

Monipaikkainen asuminen on palvelujen tarjonnan ja saatavuuden kannalta ongelmallista. Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikön Janne Huovarin mielestä julkisia palveluja pitäisikin miettiä hallinnollisten rajojen sijaan enemmän yritysten ja ihmisten kautta. (MT 11.12.)

MT:n eduskuntapuolueille tekemään kyselyyn vastanneista puolueista vain SDP vastusti kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuden selvittämistä. Puolueen mukaan kaksoiskuntalaisuutta ei voida edistää. Kantaa perustellaan perustuslailla, jonka mukaan veroja maksavan kuntalaisen tulisi päästä myös vaikuttamaan.

Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sanoi jo aiemmin MT:n haastattelussa, ettei hänen hallituksensa jatka kaksoiskuntalaisuuden selvittämistä (MT 30.10.).

Muut hallituspuolueet ja oppositiopuolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit olisivat valmiita jatkamaan asian selvittämistä muun muassa uudistamalla valtionosuusjärjestelmää. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset eivät vastanneet kyselyyn.

Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministerin Annika Saarikon mielestä selvitystyössä liikkeelle voisi lähteä palvelujen tarjoamisesta ja niiden korvaamisesta valtionosuusjärjestelmän kautta. Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mielestä etätyön laajentuessa verot ja palvelut eivät kaikilta osin kohdennu oikein. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan kokoomus on valmis tukemaan kaksoiskuntalaisuuden valmistelua.

Viime vaalikaudella tehdyn selvityksen mukaan kaksoiskuntalaisuuteen on perustuslaillisista syistä vaikea yhdistää verotulojen jakamista tai ääni­oikeutta ja vaalikelpoisuutta. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, ja jostakin pitää aloittaa, koska käytännössä kaksoiskuntalaisuus on jo täällä. Korona on osoittanut, että vaikeita päätöksiä voidaan tehdä, jos on yhteistä tahtoa. Uudistuksen voisi aloittaa lisäämällä julkisten palvelujen joustoja.

Vähin, mitä hallitus voi tehdä, on kuunnella Kuntaliiton Reinan toivomusta. Hänen mielestään olisi toivottavaa, että parhaillaan valmisteilla olevien hallituksen asuntopoliittisen ohjelman sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä analysoitaisiin ja huomioitaisiin yleistyvän monipaikkaisuuden vaikutukset.

Lainsäädäntö on jäänyt muutoksen jalkoihin.

Lue lisää

Väkivalta vaanii liian lähellä

Hallituspuolueilla riitaa puun polton verottamisesta – MTK haluaa turpeelle nollaverotuksen

Jäitä hattuun kuntavaalikentillä

Mitä mieltä Halla-aho, Orpo, Saarikko ja Ohisalo ovat susien metsästyksestä ja avohakkuista? Keskustelu kävi MT:n vaalipaneelissa kiihkeänä