Pääkirjoitus

Toimistotyöläisistä kisataan kohta kovaa

Yritysten ja virastojen johdossa pohditaan parhaillaan kuumeisesti, kuinka paljon tulevaisuudessa tarvitaan toimistotilaa. Sitä on nyt jäämässä suuri määrä tarpeettomaksi. Selvimmin muutos näkyy Helsingissä ja sitä ympäröivällä metropolialueella, jossa paheneva koronatilanne on taas ajanut toimistotyöläiset etätöihin.

Kaupunkikeskustoissa suuri osa töistä on toimistotöitä. Konttorien väki pitää palvelutarpeillaan yllä huomattavan määrän muita työpaikkoja. Ihmiskeskittymissä tarvitaan muun muassa kauppoja, ravintoloita sekä terveys-, siivous- ja vartiointipalveluja. Korona-aika on vähentänyt myös näiden tarvetta tuntuvasti.

Kaikkia kiinnostava kysymys on, miten pysyviä muutokset toimistojen työhön ovat. Moni pitää jo nyt selvänä, ettei entiseen ole enää paluuta.

Toimistotöiden irtoamista toimistorakennuksista seuraa koko yhteiskuntaa mullistava rakennemuutos. Näemme pian suuriakin yrityksiä, joilla ei ole "toimistotiloja" lainkaan. Hävisiväthän maitolaituritkin, kun ne muuttuivat tarpeettomiksi.

Myös useimmat työmatkat ovat korona-aikana osoittautuneet turhiksi. Poliitikot, virkamiehet ja lobbarit hoitavat tällä hetkellä suuren osan EU-kokouksistaan kotisohvalta, jonka vierellä koira odottaa iltalenkille pääsyä. Vientiteollisuudessa on jo esimerkkejä, kuinka maailmalle myytyjä tuotantoprosesseja voidaan testata, säätää ja ohjata vaikka Saimaan saaresta.

Eri toimialoilla tehdyt kyselyt kertovat poikkeuksellisesta muutoksesta – sekä yritykset että niiden työntekijät näkevät koronan pakottamina uusitut työtavat pääosin myönteisinä. Aiemmin välttämättömiä kuluja on säästynyt molemmilta. Esimerkiksi poissaolot ja työterveyshuollon kulut ovat pienentyneet. Samalla työtyytyväisyys on lisääntynyt.

Yksi suurimmista kulueristä yrityksille ovat toimitilat, joihin matkustamiseen työntekijät ovat tähän saakka käyttäneet huomattavan osan palkastaan ja vapaa-ajastaan. Kun näissä löytyy yhteinen hyöty, edessä voi olla yhteiskunnan suuri tuottavuusloikka. Kyse on lähinnä siitä, ymmärretäänkö siihen tarttua.

Kun moni toimisto todetaan turhaksi, toimistojen ihmiset alkavat järjestää elämäänsä vapaammin. Työntekijä voidaan yrityksen tai viraston "kotipaikasta" riippumatta palkata mistä päin Suomea tahansa. Itse asiassa maan rajoillakaan ei ole väliä.

Työmarkkinoiden "kohtaanto-ongelma" – se että osaaja asuu väärässä paikassa – helpottuu. Pätevä hitsarinainen voi rekrytoitua Ponsselle Vieremälle ja viedä toimistomiehensä ja lapsensa mukanaan. Perhe pysyy kasassa, ja molemmilla aikuisilla on työpaikka.

Jatkossa yhä useampi ihminen valitsee itse, missä asuu ja työnsä tekee. Toiveet asumisessa ovat erilaisia ja ne voivat vaihtua nopeasti omien tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Muuttoa maalle tai kaupunkiin ei määrää enää työpaikka vaan oma halu.

Helsingissä on tällä hetkellä huoli, mitä toimistojen tyhjeneminen kaupungille tarkoittaa. Ydinkeskustan kaupoista ja ravintoloista moni on jo lopettanut. Kaupungin ikonisista tavarataloista yrityssaneerauksessa oleva Stockmann myy kiinteistöään ja Aleksi 13 sulkee ovensa lopullisesti.

Kauppalehti murehti keskiviikkona pääkirjoituksessaan, että Helsingin näivettyminen olisi iso menetys koko Suomelle (KL 16.12). Niin olisi, mutta onneksi Helsinkikään ei näivety.

Kuten Sitran kaupunkilaisille suuntaama kysely alkuviikosta osoitti, eivät nämä ole suurin joukoin maalle muuttamassa (MT 16.12). Työ liikkuu ihmisten mukana molempiin suuntiin.

Alueiden elinvoimaisuuteen vaikuttaa jatkossa suuresti, kuinka houkuttelevia ne ovat paikasta riippumatonta työtä tekeville. Toimistotyöläisistä on alkamassa kova kisa.

Näemme pian yrityksiä, joilla ei ole "toimistotiloja" lainkaan.

Lue lisää

Suomen viimeisetkin kokoontumisrajoitukset päättyvät – Etelä-Suomen avi kertoo, että Uudenmaan kokoontumisrajoituksia ei jatketa lokakuussa

Etelä-Suomen avi purkaa Uudenmaan kokoontumisrajoitukset lokakuussa

Näissä kunnissa vain noin puolet aikuisista on saanut ensimmäisen annoksen – asiantuntija näkee rokotuskielteisyyden juuret viime keväässä

Äänestä, mitä mieltä olet rokotelahjoista – Kainuussa kannustetaan piikille lahjakortein