Pääkirjoitus

Perusasioiden kunnianpalautus

Päättymässä olevasta vuodesta muodostui sellainen, jota kukaan ei varmaankaan osannut kuvitella. Kaikkien suunnitelmat menivät uusiksi, koska Kiinasta alkanut pandemia vyöryi koko maailman yli. Se on vaikuttanut vahvasti myös kaikkien suomalaisten elämään. Hyvin nopeasti elämisen perusasiat – terveys. ruoka. lämpö ja läheiset – nousivat niille kuuluvaan arvoon.

Pandemia muutti monta itsestään selvänä pidettyä asiaa ja muutti ihmisten käyttäytymistä sekä mielipiteitä.

Kuka olisi esimerkiksi uskonut, että sama ministeri, joka vielä maaliskuussa halusi Kreikan avaavan Turkin vastaisen rajansa Eurooppaan pyrkiville, oli kesällä eristämässä Uuttamaata muusta Suomesta ja asettamassa Suomen ja Ruotsin rajalle rajatarkistuksia ja estämässä liikennettä.

Hyvin nopeasti muuttuivat myös kansainvälinen kauppa ja yhteistyö, kun maat ryhtyivät varmistamaan omien kansalaistensa turvallisuutta. Muun muassa EU:ssa tavaroiden ja ihmisten vapaaseen liikkumiseen tuli tiukkojakin rajoituksia.

Etätyömahdollisuudesta oli puhuttu vuosia, mutta käytännössä se ei ollut saanut tuulta purjeisiin. Syitä siihen on varmaankin ollut monia, mutta pandemia osoitti, että ne olivat lopulta olleet oikeastaan vain tekosyitä. Noin miljoona suomalaista siirtyi nopeassa tahdissa etätöihin. Näyttää siltä, että etätyöt ovat sujuneet hyvin ja ihmiset ovat tilanteeseen tyytyväisiä.

Jo vuosia megatrendiksi mainostettu kaupungistuminen koki takaiskuja ympäri maailmaa. Ihmiset alkoivat yhä enemmän toteuttaa haavettaan maaseudulla asumisesta. Monien asiantuntijoiden hämmästykseksi muuttovirta kääntyikin kaupungeista väljemmille asuinseuduille. Kaupunkien keskustat voivat tulevaisuudessa näyttää hyvin erilaisilta, jos nyt tyhjentyneille toimistotiloille pitää löytää uutta käyttöä.

Huoli huoltovarmuudesta nosti esiin monelta unohtuneen ja aikaisemmin melko turhana pitämän Huoltovarmuuskeskuksen. Kohu suojavarusteiden hankinnasta kriisitilanteessa johti muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan eroon. Keskustelu niin sanotusta maskisekoilusta oli kuitenkin tarpeen, koska se muistutti, että huoltovarmuudesta pitää huolehtia hyvinä aikoina. Laajan kriisin keskellä apua ei välttämättä löydy mistään.

Kevät ja kesä osoittivat myös, miten hataralla pohjalla on koko Euroopan ruokaturva. Matkustusrajoitusten takia näytti siltä, että suurin osa ruokaketjun kausityövoimasta jää tulematta.

Suomessa ulkomailta tulevan kausityövoiman tarve oli noin 15 000 henkilöä. Keväällä hallitus muutti muun muassa työttömyysturvan ehtoja, jotta työvoimaa löytyisi enemmän kotimaasta. Vaikeasta tilanteesta huolimatta suomalainen ruokaketju osoitti toimivuutensa, eikä korona lopulta haitannut merkittävästi ruuan tuotantoa.

Kriisi nosti kotimaisen ruuan ja sen tuottajien arvostusta entisestään, vaikka se ei tulojen kasvuna ole näkynytkään. Lisäksi näyttää siltä, että syksyn myötä ruokaturvan tärkeys on osalle kaupan toimijoista jäämässä taas taka-alalle.

Poikkeuksellinen vuosi on näkynyt vahvasti myös talouspoliittisessa päätöksenteossa ympäri maailmaa. Koronaan liittyvät elvytyspaketit ovat ennennäkemättömän suuria. Suomessakin korona on lisännyt valtion velkaa jo parillakymmenellä miljardilla eurolla. Monelta on jäänyt ehkä huomaamatta, että nykyinen "vasemmistohallitus" on tukenut muun muassa yrittäjiä ja yrityksiä historiallisen suurilla summilla.

Toivottavasti otamme tästä vuodesta ja sen eteemme tuomista haasteista opiksemme. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta perusasioista on pidettävä huolta. Mikään ei ole itsestään selvää.

Pandemia muutti monta itsestään selvänä pidettyä asiaa.

Lue lisää

Kyläkauppa luo uskoa tulevaan: ”Etätyöntekijöillekin olemme kiinnostavampi paikka, kun oma kauppa avaa ovensa”

Kaatuuko hallitus polttoaineveroon? – Puheenjohtaja Saarikko: Keskustalle on "reunaehto", ettei veroa koroteta

Ruoka-ala uskoo tulevaan

Kuhmo mainittu: Britit ovat tyrmistyneet koululaisille jaetuista ruokakasseista, Twitterissä esimerkki vertailuun haettiin Suomesta