Pääkirjoitus

Elvytyksen jälkeen edessä härkäviikot

Kukaan ei osannut vielä vuoden alussa ennakoida, millaisia mullistuksia on edessä. Koronan vastaisessa taistelussa jouduttiin ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset keinot. Niistä huolimatta tauti levisi kaikkialle. Vasta joulukuussa aloitetut rokotukset ovat tuoneet valoa tunnelin päähän.

Aiemmin useat tärkeinä pidetyt asiat ovat vaihtuneet ja perusarvot tehneet paluun. Päinvastainen muutos on tapahtunut talouspolitiikassa, jossa perusarvot ovat jääneet sivuun. Tarkan taloudenpidon sijaan aukaistiin maailmanlaajuisesti rahahanat ammolleen.

Rahahanat aukaisi tosin jo vuonna 2012 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi. Hän ilmoitti tuoreena EKP:n pääjohtajana, että EKP "tekee kaiken mitä tarvitaan" euron pelastamiseksi. Hän painotti, että toimia on kyllä luvassa riittävästi. Silloin kukaan ei aavistanut, mitä se lopulta vaati.

EU:n talouspolitiikan muutos on ollut raju. Aikaisemmin Euroopan komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP paimensivat muun muassa Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa laittamaan talouttaan kuriin kovin lääkkein.

Nyt EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajoista ei puhu kukaan. Sopimuksen mukaan yksittäisen euromaan velkaisuusaste saisi olla korkeintaan 60 prosenttia ja julkisen talouden budjettialijäämä korkeintaan kolme prosenttia. Nyt euromaiden yhteinen velkamäärä on noin sata prosenttia ja budjettialijäämä suhteessa bkt:hen lähentelee kymmentä prosenttia.

Yhteisvastuu muiden jäsenmaiden veloista on uusi asia. Miten valmiiksi pahoissa vaikeuksissa olevat jäsenmaat kykenevät selviytymään entisestään paisuvista velkavuorista? Miten yhteisvastuu ongelmien ilmetessä käytännössä toteutuu? Onko velkoja tarkoituskaan maksaa?

Elvytystoimet ovat tässä tilanteessa perusteltuja, mutta ainakin vanhan mallin mukaan velka on maksettava jossain vaiheessa pois. Ainakin koroista pitää huolehtia. Nykyisten miinuskorkojen aikana se ei ole ongelma, mutta korot nousevat jossain vaiheessa.

Pellervon Taloustutkimus PTT:n toimitusjohtajan Markus Lahtisen mielestä koronakriisin huolellinen hoito on parasta talouspolitiikkaa. Kriisin jälkeen pitää Lahtisen mielestä kuitenkin palata talouspolitiikan uskottavuuden kannalta olennaisen tärkeään menokuriin.

Elvytys ei voi olla ikuista. Aivan yhtä tärkeätä on Lahtisen mielestä ajaa elvytys oikea-aikaisesti alas tilanteen normalisoituessa kuin oli aloittaa massiivinen elvytys kriisin koittaessa. Mikäli koronarokotteet osoittautuvat turvallisiksi ja tehokkaiksi, finanssipolitiikkaa voidaan Lahtisen mukaan kiristää jo vuonna 2022.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että kriisin jälkeen talouspolitiikan muuttamisesta elvytyksestä sopeutumiseen tulee tuskin helppoa, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on Etlan mukaan olennaista.

Tärkeä kysymys on myös, onnistuuko päättäjiltä rahahanojen sulkeminen kriisin jälkeen. Vaikeaa se on erityisesti vasemmistopuolueille.

MT:n kyselyn mukaan valtion velanoton vähentäminen jakaa suomalaisia. Velanoton vähentämistä kannattaa lähes puolet kyselyn vastanneista, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin.

Eniten leikkauksia vastustavat SDP:n vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Mieluiten velanottoa vähentäisivät kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Jakolinja ennakoi suuria ongelmia hallitusyhteistyölle.

Talouden elvytys jatkuu vielä ensi vuonna, mutta muutoksen valmistelu velanoton vähentämiseksi pitää aloittaa mahdollisimman pian. Jos talouden lait ovat vähääkään entisellään, voimakasta elvytystä seuraavat tavalla tai toisella härkäviikot.

Nyt EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajoista ei puhu kukaan.

Lue lisää

Uusia koronatartuntoja 318 – Pääkaupunkiseudun abiturientit saavat osallistua lähiopetukseen 18. tammikuuta alkaen

Uusia koronatartuntoja 258 – muuntunutta virusta 61 tapausta, joista valtaosa on tullut Britanniasta

Raportti: Pienituloisimmilla eniten koronatartuntoja Suomessa

Suomalaisista noin prosentti on nyt rokotettu koronaa vastaan – Kiuru virusmuunnoksista: "Uhka on ilmeinen, ja se on otettava vakavasti"