Pääkirjoitus

Omaisuudensuoja on perustuslaissa

Viime vuonna EU:n budjetti- ja elvytysrahastopäätöksien yhteydessä puhuttiin paljon oikeusvaltioperiaatteesta. Budjettipäätökset ja sääntöjen noudattamisen valvonta ovat tärkeitä, mutta ehkä tärkeämpää on muu EU:n lainsäädäntö.

Euroopan unionin johtajat päättivät joulukuussa kiristää EU:n vuoden 2030 päästötavoitetta. Tavoitteena on leikata EU:n kasvihuonekaasupäästöt 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Nykyinen tavoite on 40 prosenttia. (MT 11.12.2020)

Kyseessä ei ole pelkkä päästöjen vähentäminen, vaan osa vähennyksistä voitaisiin korvata hiilinieluilla päästöleikkausten sijaan. Tähän liittyen komissio alkaa valmistella muutoksia myös maankäyttöön ja metsiin liittyvään lainsäädäntöön. Pahimmassa vaihtoehdossa saattaa käydä, että Suomen metsät laskettaisiin koko EU:n hiilinieluiksi.

Tämä tarkoittaa, että muun muassa kolme vuotta sitten päätetty lainsäädäntö (lulucf) avataan uudelleen. Komissiolta odotetaan ehdotuksia, miten uusi tavoite vaikuttaa muun muassa metsien hakkuisiin.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) muistutti kolumnissaan (MT 11.12.2020), että komissio julkaisi toukokuussa myös uuden biodiversiteettistrategian. Siinä vaaditaan 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista suojeltaviksi ja 10 prosenttia tiukan suojelun piiriin. Tänä vuonna komissio julkaisee vielä EU:n uuden metsästrategian.

Sarvamaa varoitti, että nyt on tosi kyseessä. Hän muistutti, että nyt on suomalaisen metsäosaamisen näytön ja toiminnan paikka. Hänen mielestään komission yhden miehen show ei voi määrittää, saammeko jatkossakin käyttää metsiämme kestävällä tavalla.

Metsien talouskäyttöä eivät uhkaa vain EU:sta tulevat säädökset, vaan myös demokraattisen päätöksenteon ulkopuoliset tahot. Niin sanotut luontojärjestöt ovat laajentaneet vaatimuksiaan metsien lisäsuojelusta valtion, kuntien ja seurakuntien metsistä yksityismetsiin.

Syitä suojeluvaatimuksiin löytyy hiilensidonnan ja monimuotoisuuden lisäksi muun muassa siitä, että lahopuuta on liian vähän tai sitä on liikaa. Tuore esimerkki löytyy Sallasta, missä Greenpeace inventoi Värriön yhteismetsän noin 3 000 hehtaarin metsät ilman maanomistajan suostumusta. (MT 8.1.)

Kun inventointiin perustuva suojelurajausesitys tuli puunostajien tietoon, puukaupat alueella pysähtyivät kuin seinään.

Värriön yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Harju arvioi, että suuret puunostajat pelkäävät ostaa puuta lahopuuta sisältävästä metsästä. Harjun mukaan suojelupainostuksen seurauksena iso osa yhteismetsän uudistuskypsistä metsistä uhkaa siirtyä talouskäytön ulkopuolelle.

Greenpeacen lahopuun määrän arviointi ei ollut kovin tarkkaa. Myöhemmin lahopuun määriä mittasivat myös metsäyhtiöiden, metsäsertifiointiyritysten ja ympäristöjärjestöjen edustajat yhdessä. Sallan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Juha Hännisen mukaan lahopuuta ei löytynyt läheskään niin paljon kuin Greenpeace oli ilmoittanut.

Suojeluvaatimuksia ei hillitse, että yhteismetsä on suojellut omatoimisesti noin 700 hehtaaria ja kyseessä olevat vanhat metsät rajoittuvat noin 60 000 hehtaarin suojelualueeseen.

Luontojärjestöjä ja niitä pelkääviä metsäyhtiöitä ei yksityisen omaisuuden suoja tunnu kiinnostavan. Julkista valtaa sen pitäisi kiinnostaa. Metsäoikeuteen erikoistuneen varatuomarin Matti Kiviniemen mielestä "Suomen tulisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan mukaan huolehtia omaisuudensuojasta, joka on huomattavasti tiukempi kuin meillä kansallisesti".

Omaisuudensuoja on yksi Suomen perustuslain kulmakivistä. Miksi viime aikoina ahkerasti julkisuudessa olleet perustuslakiasiantuntijat ovat nyt hiljaa? Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu perustuslain kunnioittaminen.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu perustuslain kunnioittaminen.

Lue lisää

Metsä- keskusteluun avoimuutta

Metsiä ei pidä pakkosuojella

Komissio vakuuttaa EU:n ostaneen niin paljon koronarokoteannoksia kuin vain oli mahdollista

"Ilmastoahdistus näkyy varsinkin somessa – halutaan unohtaa omistusoikeus ja kävellä metsänomistajien yli", sanoo Meton puheenjohtaja Stefan Borgman