Pääkirjoitus

Energiapolitiikka ei ole rakettitiedettä

Tasapainoinen energiapolitiikka edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja ennustettavuutta, jotta yritykset uskaltavat investoida. Todella kalliita investointeja tehdään vuosikymmenien tähtäimellä. Äkkinäiset muutokset tulevat kalliiksi ja niiden lopputulos saattaa olla aivan jotakin muuta, mitä haetaan.

Näin on käynyt hallituksen päätökselle kiristää energiaturpeen verotusta. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön pitäisi vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä. Tavoite oli täyttymässä reilusti etuajassa, mutta siitä huolimatta turpeen alasajoon haluttiin antaa vauhtia.

Päätösten seurauksen ei pitäisi olla kenellekään yllätys, koska hallitusta varoitettiin etukäteen seurauksista. Päätös on osaltaan ajanut turvealan hallitsemattomaan tilanteeseen ja turveyrittäjät suuriin vaikeuksiin. Yrittäjien menetykset lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa. Sen lisäksi energialaitokset joutuvat tekemään suuria investointeja sekä hakemaan korvaavia polttoaineita.

Turpeen polton vähentyminen ei ole lisännyt kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä, vaan turvetta korvataan tuontihakkeella muun muassa Venäjältä. Koneyrittäjien varapuheenjohtajan Marko Vainionpään mukaan energiapolitiikan lyhytjänteisyys lyö nyt kasvoille. Hän muistuttaa, että turve laitettiin ahdinkoon selvittämättä kunnolla veronkorotuksen vaikutuksia.

Koneyrittäjien joulukuussa energiapuuta hakettaville jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan lisääntyneen tuonnin takia yli puolella yrittäjistä työmäärä oli vähentynyt vuoden 2020 loppupuoliskolla edellisvuodesta. (MT 22.1.)

Vainionpää muistuttaa, että raha virtaa nyt ulkomaille. Hänen mielestään tämä kaikki oli etukäteen jossain määrin nähtävissä ja siitä varoitettiin, mutta viestiä ei noteerattu. Kotimaisuus ja toimitusketjun varmuus näyttävät jääneen toissijaisiksi.

Kalajokisen Kontioforest Oy:n toimitusjohtajan Tapio Kontion mukaan laitospäälliköt ovat suoraan sanoneet, että he eivät luota kotimaisen polttoaineen toimitusvarmuuteen. Tästä syystä heidän on pakko avata tuontikanavia, sillä muuten he ovat turpeen poistuessa pahassa liemessä. Kontio on vakuuttunut, ettei kotimaisen raaka-aineen saatavuudessa olisi ongelmia, jos siihen vain panostettaisiin.

Sisäministerin, vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon käsittämätön ehdotus ainespuun polton verottamisesta heikentää luottamusta kotimaisen energian saatavuuteen entisestään (MT 13.1.). Virheellä ei pidä virhettä korjata.

Sen lisäksi, että turvepäätöksellä sekoitettiin energiamarkkinoita, päättäjiltä unohtui, että turve on muutakin kuin polttoainetta. Turvetta tarvitaan sekä kasvualustaksi että kuivikkeeksi. Turvetta on nopealla aikataululla mahdoton korvata millään muulla. Jos asialle ei tehdä mitään, nämäkin turpeet korvautuvat tuonnilla.

Suomen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa vuonna 2035. Polttoaineyhtiö ST1:n pääomistaja Mika Anttonen on kysynyt virkamiehiltä, mistä vuosiluku tulee. Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n 2050. Vastaus on ollut, että halutaan olla esimerkki muille. Anttonen ihmettelee, että suomalaistenko kustannuksella tätä pr-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta.

Anttosen mielestä energiajärjestelmä on kuin liikkuva juna, jossa kaikki osat pitäisi vaihtaa vauhdissa. Päättäjät eivät Anttosen mukaan sitä eivätkä myöskään markkinaehtoisuutta ymmärrä. (MT Viikonvaihde 22.1.)

Energiapolitiikka ei ole rakettitiedettä, mutta se edellyttää päättäjiltä kokonaisuuksien hallintaa. Yksittäinen päätös vaikuttaa laajalti. Poliittisten päättäjien on kuunneltava laajasti energia-alan asiantuntijoita. Siten on mahdollisuus välttää monella tavalla kalliiksi tulevat virheet.

Poliittisten päättäjien on kuunneltava laajasti energia-alan asiantuntijoita.

Lue lisää

Raivaussaha kouraan ja töihin

UPM:n sahat käyvät kokonaan uusiutuvalla energialla

Työtä ja ilmastotekoja

Sisäministeri Maria Ohisalo haaveili lapsena poliisin ammatista – "Ensimmäinen ajatukseni ministerisalkusta oli, että sosiaalipolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa"