Pääkirjoitus

Kotieläintuotanto kestää vertailun

Vajaa vuosi sitten suomalainenkin yhteiskunta heräsi siihen, että omavaraisuus ei ole vain joidenkin menneitä aikoja kaipaavien nostalgiapuhetta. Koronapandemian vyöryessä päälle yhdestä jos toisestakin tärkeästä tuotteesta oli yhtäkkiä huutava pula.

Tilannetta pahensi, että muillakin mailla oli samanlainen tilanne. Kaikkia välttämättömiä tarvikkeita ei saanut rahallakaan. Akuutissa kriisitilanteessa jokainen maa pyrki ensisijaisesti turvaamaan oman maan kansalaisten tarpeet.

Tilanne on nyt samanlainen rokotteiden osalta. Rahakaan ei auta. Viime viikolla AstraZeneca ilmoitti, ettei se pysty toimittamaan EU-maihin lähellekään luvattua määrää rokotteita. Uutistoimisto Reutersin mukaan EU maksoi kesällä etukäteen 336 miljoonaa euroa saadakseen ainakin 300 miljoonaa rokoteannosta. (IS 25.1.)

Viime vuonna heräsi myös pelko ruuan riittävyydestä. Pandemia osoitti, kuinka haavoittuvainen on maailman ruuantuotanto.

Liikkumisrajoitusten keskellä monissa maissa pyrittiin turvaamaan ruuan tuotannon jatkuvuus ja sen parissa työskentelevien kausityöntekijöiden liikkuvuus rajojen yli. Näin tehtiin myös Suomessa.

Ruokaketju on selvinnyt pandemiasta tähän saakka hyvin. Kaikki ruokaketjun toimijat ansaitsevat suorituksesta isot kiitokset. On hienoa, että kotimaisen ruuan ja ruuan tuottajien arvostus näytti kriisiaikana nousevan.

Arvostuksen nousu oli tervetullutta, koska tuottajat ovat joutuneet tottumaan siihen, että heitä syyllistetään muun muassa eläinten huonosta kohtelusta, vesistöjen saastuttamisesta ja lajikadosta.

Ruuantuotannon omavaraisuudesta ja tärkeydestä vallitsi laaja yhteisymmärrys. Olikin yllätys, että pastori ja tietokirjailija Kari Kuulan hyökkäsi rajusti kotieläintuotantoa vastaan Helsingin seurakuntayhtymän julkaisemassa Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Hän vertasi lihan- ja maidontuotantoa saatanalliseen julmuuteen. Lehti poisti myöhemmin kolumnin verkkosivuiltaan ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki pyysi kolumnin julkaisemista anteeksi.

Kuulan kirjoitusta paheksuivat muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma ja Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura. Heidän mielestään maatalousyrittäjät tekevät tärkeää työtä ja ansaitsevat tukea työlleen. Myös Kuula itse pahoitteli jälkeenpäin kirjoitustaan ja sitä, että kolumnin kärki osui suomalaisiin maataloustuottajiin. Virheen myöntäminen on reilua, mutta ammuttua nuolta ei saa takaisin.

Myös maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa ollut eläinfilosofin, Turun yliopiston dosentin Elisa Aaltolan haastattelu nostatti kiivaan keskustelun. Aaltola muun muassa totesi, että eläinteollisuus jää historiaan. Hänen mielestään eläin on se, joka kärsii jatkuvasta hintakilpailusta ja lihan ja maidon halpenemisesta.

Ruuan halpuuttamista koskeva kritiikki pitää kohdistaa kauppaan. Jos ruuantuotantoa halutaan arvostella, kritiikin kärki pitää kohdistaa sinne, missä ongelmat ovat todellisia. Suomalainen kotieläintuotanto kestää erittäin hyvin vertailun.

Tuottajat hoitavat eläimensä mahdollisimman hyvin, vaikka se ei näy tuottajahinnoissa. Kotieläintuotannossa vaatimukset ovat Euroopan tiukimmat, muista maista puhumattakaan. Euroopan elintarvikeviraston selvityksen mukaan suomalainen ruoka on EU:n puhtainta. Meillä käytetään antibiootteja ruuantuotannossa Ruotsin jälkeen EU-maista vähiten. Kotimaisen tuotannon vahvuuksista huolimatta ruuan tuottajahinnat ovat EU:n halvimpia.

Syyllistämisen sijaan ruuan tuottajat ansaitsevat meidän kaikkien arvostuksen ja kiitoksen, koska ruoka ja sen tuottaminen on kaikkien elinehto. Muun muassa MTK:n entinen puheenjohtaja Veikko Ihamuotila muistutti, ettei niin suurta herraa olekaan, joka ei ota leipää talonpojan kädestä. Jos viljelijöiden tuottama ruoka ei kelpaa, pitää tuottaa ruokansa itse.

Ruuan tuottajat ansaitsevat meidän kaikkien arvostuksen ja kiitoksen.

Lue lisää

Arkkipiispa Tapio Luoma ottaa kantaa papin kohukirjoitukseen: "Kirkon tehtävänä ei ole syyllistää maatalouselinkeinon harjoittajia"

Kirkko ja kaupunki poisti papin kohukolumnin verkkosivuiltaan – Päätoimittaja pyysi julkaisemista anteeksi: "Surutonta yleistämistä"

Kirkko ja kaupunki -lehti sai langettavan päätöksen JSN:lta kolumnin poistamisesta

Arvosta tuottajien tekemää työtä