Pääkirjoitus

EU hamuaa lisävaltaa metsiemme käytöstä

Euroopan unionilla on jo pitkään ollut kova halu päästä päättämään metsistämme. Päätösvallan hamuaminen on verhottu ilmasto- ja energiapolitiikan kaapuun. Hiilinielujen ja -varastojen sekä monimuotoisuuden lisäksi EU on haalimassa metsiä koskevaa päätösvaltaa kestävän rahoituksen ilmastokriteerien avulla.

Euroopan komissio julkaisi viime vuoden lopulla luonnoksensa kestävän rahoituksen ilmastokriteereistä. Esimerkiksi metsäteollisuuden pitäisi varmistaa, että komission sanelemat kestävyyskriteerit täyttyisivät myös puuta korjatessa. Niiden avulla komissio luokittelee, onko metsäteollisuus kestävää ja se näkyisi yritysten investointien rahoituksen hinnassa. (MT 16.12.)

Edullisemman rahoituksen saaminen edellyttäisi tarkkaa seurantaa muun muassa hakkuutavoista, hiilidioksidipäästöistä ja biologisesta monimuotoisuudesta. Komission mukaan esimerkiksi metsien lannoitus ja juurikäävän torjuminen eivät edistä kestävää metsätaloutta, vaikka ne lisäävät hiilinielua.

Metsien ja maankäytön hiilinielulaskelmat (lulucf) eivät perustu luonnontieteeseen vaan politiikkaan. Suomen metsien hiilinielusta ei oteta laskelmissa huomioon kuin murto-osa. Suomelle luvattiin kolme vuotta sitten kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin erityisjousto, jolla voidaan paikata toteutuneen ja laskennallisen hiilinielun välistä eroa. Joustolla on merkitystä muun muassa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Komissio haluaa muuttaa kolme vuotta sitten sovittuja sääntöjä kesken kaiken. Komission mielestä Suomen erityiskohtelua metsäisenä maana olisi rajoitettava nykyisestä.

Asiaa käsiteltiin hiljattain Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Valiokunta päätti äänestyksen jälkeen, ettei Suomen tulisi saada metsäisenä maana nieluhelpotusta. (MT 28.1.)

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) on johtanut vastalausetta komission säädöstä vastaan. Hän muistuttaa, että aikaisemmissa neuvotteluissa Eurooppa-neuvosto on tehnyt selväksi, että Suomi voi hyödyntää joustoja kaikille maaluokille. Torvaldsin mukaan komissio rikkoo toimivaltuuksiaan vaatimalla muutoksia. Hänen mielestään on ongelmallista, ettei sovitusta asiasta pidetä kiinni.

Kovan väännön jälkeen kolme vuotta sitten syntynyt lulucf-asetus on menossa uusiksi. Kevään ja kesän aikana komissio julkaisee ehdotuksensa uudesta lulucf-asetuksesta, joka laitetaan uusien ilmastolakien myötä remonttiin. Se ei välttämättä olisi Suomen kannalta huono asia, koska nykyiset lulucf-laskelmat ovat epäoikeudenmukaiset.

Suurin vaara on kuitenkin, että laskelmat muuttuvat vieläkin epäoikeudenmukaisemmiksi. Torvaldsin mukaan samat asiat tulevat eteen kuin viimeksikin asetuksesta päätettäessä. Silloin hiilinielun vertailutaso määriteltiin onnettomalla tavalla, ja nyt pitäisi Torvaldsin mielestä pyrkiä siihen, että vertailutaso määriteltäisiin tieteellisellä tavalla eikä tunneperäisesti.

Metsäpäivillä eilen puhunut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) peräänkuulutti tasapainoista keskustelua metsien käytöstä. Hän muistutti, että paras tulos ilmastonmuutoksen, työllisyyden, metsien elinvoimaisuuden, sosiaalisten seikkojen ja innovaatioiden osalta saavutetaan, jos kaikki tekijät otetaan tasapuolisesti huomioon.

EU haluaa olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa ja päättää metsiemme käytöstä. Edelläkävijän roolin tavoittelua ei tunnu haittaavan, että tietämys metsistä ja niiden hoidosta on hyvin puutteellista.

Jos suomalaisten edunvalvojat eivät ole hereillä, lopputuloksena saattaa olla, että metsämme lasketaan koko EU:n hiilinieluksi. Se tarkoittaisi metsien käytön vähenemisen lisäksi, että Suomen oma laskennallinen ilmastotavoite edellyttää meiltä aina vain kovempia päästöleikkauksia.

Komissio haluaa muuttaa sovittuja sääntöjä kesken kaiken.

Lue lisää

Mynämäki peittoaa Helsingin

Ilmastopaneeli: Hiilinielua kasvatettava reippaasti, mikä vaatii hakkuiden hillintää ja rajoituksia turvemailla – "Yhden puukuution arvo Suomen taloudelle on 230 euroa", kommentoi MTK:n Marttila

"Mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita", laskennalliset päästöt tulisivat Suomelle kalliiksi

Metsässä piilee Suomen tulevaisuuden mahdollisuus