LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Pääkirjoitus

Etätyö muokkaa koko yhteiskuntaa

Koronapandemiaa seuranneet rajoitukset ja suositukset ovat ravistelleet ihmisiä ja koko yhteiskuntaa monella tavalla. Vaikutukset heijastuvat vahvasti myös työelämään. Pitkään puhutusta etätyöstä ja monipaikkaisuudesta tuli muutamassa päivässä todellisuutta.

Etätöitä on toki tehty aikaisemminkin, mutta nyt se on kehityksen trendi. Mistään uudesta asiasta ei ole kysymys myöskään monipaikkaisuudessa, koska Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä, joissa on vietetty pitkiäkin aikoja.

Monelle keskittämisen nimiin vannoneelle on saattanut tulla yllätyksenä, kuinka nopeasti etätyön räjähdysmäiseen lisääntymiseen on sopeuduttu. Vaikka korona pakotti etätöihin, se ei ole tuntunut työntekijöistä pakkopullalta, vaan muutos on ollut työntekijöille mieluinen.

Suomen Yrittäjien (SY) Kantar TNS:llä teettämän työelämägallupin mukaan etätöitä teki viime vuonna lähes puolet työllisistä eli noin 1,15 miljoonaa työntekijää. He tekivät etätyöpäiviä viime vuoden maalis–joulukuussa keskimäärin 70 päivää.

Yrittäjien gallupin mukaan yli 70 prosenttia suomalaista haluaa tehdä etätöitä, ja etätöitä jo tehneistä yli 80 prosenttia haluaa jatkaa niiden tekemistä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan tämä kertoo, että kokemukset monipaikkaisesta työstä ovat valtaosin myönteisiä. Myös työnantajat suhtautuvat monipaikkatyöhön positiivisesti.

Pentikäisen mielestä on kiinnostavaa, että etätöitä halutaan tehdä sitä enemmän, mitä isommasta työpaikasta on kysymys. Erityisen paljon etätyöhaluja on valtion ja järjestöjen työntekijöillä.

Pentikäisen mukaan tulevaisuuden työelämän suosikkimalli on hybridityö, jossa työtä tehdään työpaikalla, kotona ja vapaa-ajan asunnolla. Hänen mielestään tämä on hyvä malli myös monelle työnantajalle. Pentikäinen uskoo, että uusi työn tekemisen malli on myös suuri mahdollisuus mökkipaikkakunnilla luoda uutta työtä ja hyvinvointia.

Etätyö lisää myös työntekijöiden hyvinvointia. Työmatka-aikaa säästyi etätyöntekijöillä keskimäärin noin 50 minuuttia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa kansantalouden tasolla noin 2,75 miljoonaa vuorokautta. Pentikäinen muistuttaa, että merkittävä ajansäästö antaa monelle mahdollisuuksia käyttää aikaansa muihin asioihin ja sillä voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin.

Lisäksi monipaikkatyö on lisännyt työn itsenäisyyttä, työtyytyväisyys on lisääntynyt, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Työmatkojen vähentyminen on myös merkittävä ilmastoteko.

Työntekijät ovat sopeutuneet työelämän nopeaan muutokseen, mutta yhteiskunta ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Monet vielä pohtivat, toimiiko monipaikkaisuus teoriassa, vaikka se toimii jo käytännössä. Monipaikkainen asuminen ja työskentely ovat nyt kehityksen trendejä. Tosin ne olivat sitä jo ennen koronaa.

Muutoksesta huolimatta monipaikkaisuutta koskevaa lainsäädäntöä ei ole kyetty tekemään, koska se koetaan liian hankalaksi. Oman rajoituksensa asettavat myös puutteelliset tietoliikenneyhteydet.

Vaikka pidämme Suomea tietoliikenteen eturivin maana, meillä on nopean laajakaistan saatavuus maaseudulla EU-maiden heikoin. Keskimäärin EU:n maaseudusta 59 prosenttia oli nopeiden yhteyksien piirissä vuonna 2019. Suomen maaseudun kodeista oli yhdeksän prosenttia. (MT 25.1.)

Euroopan komission lokakuussa julkaiseman raportin mukaan seuraavaksi huonoimmilla mailla Latvialla ja Bulgarialla on lähes kolme kertaa enemmän maaseudun kotitalouksia kiinni laajakaistassa.

Vaikka vielä ei tiedetä, mitä tapahtuu koronan jälkeen, varmaa kuitenkin on, että tulevaisuudessa yhä useampi ihminen valitsee itse, missä asuu ja tekee työtä. Etätyö ja monipaikkaisuus muokkaavat syvästi koko yhteiskuntaa.

Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen valitsee itse, missä asuu ja tekee työtä.

Lue lisää

Yrittäjien kysely: Useimmat toivovat työtoveriensa olevan rokotettuja

Johtaminen on palvelua

Koronapandemia laittaa kapuloita jääravien rattaisiin

Hyvinvointi sote-alalla on mainettaan parempaa, kertoo tutkimus