Pääkirjoitus

Huoltovarmuus ei ole tuontitavaraa

Suomen luonnonsuojeluliiton alulle laittama kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi lailla vuonna 2025 sai kokoon tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta, joten aloite etenee eduskuntaan. Aloitekampanjassa ovat mukana muun muassa WWF Suomi, Greenpeace ja Luontoliitto.

Aloitteen mukaan kiellon vastaisesta turpeen käytöstä määrättäisiin seuraamusmaksu. Kiellosta olisi kuitenkin poikkeuksia sähkön- ja lämmöntuotannon huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Kansalaisaloite on käytännössä turha, koska päästöoikeuksien kallistuminen ja hallituksen päättämä polttoturpeen veronkorotus yhdessä lattiahintamekanismin kanssa johtavat polttoturpeen alasajoon. Jo ennen hallituksen viimesyksyisiä päätöksiä, polttoturpeen käyttö oli vähenemässä hallitusohjelman kirjausta nopeammin.

Aloitteessa oleva poikkeus sähkön- ja lämmöntuotannon huoltovarmuuden turvaamisesta on vähintäänkin kyseenalainen. Miten kriisitilanteessa kyetään ottamaan polttoturve käyttöön, kun turvesuot ja turvetta käyttävät voimalaitokset on lopetettu eikä polttoturpeen tuotannossa tarvittavaa kalustoa enää ole?

Vaikka turpeen osuus energiantuotannosta on vain noin neljä prosenttia, sillä on alueellisesti iso merkitys työllisyydelle ja huoltovarmuudelle. Jo nyt turpeen käytön väheneminen on johtanut turveyrittäjät vaikeuksiin ja hakkeen tuonnin lisääntymiseen.

Myös kotimaista puuta ohjautuu entistä enemmän polttoon. Joidenkin poliitikkojen esitys polttoon menevän kotimaisen ainespuun verottamisesta on huoltovarmuudenkin kannalta käsittämätön. Kuka osaa sanoa, mistä polttoon menevä tuontihake on tehty?

Energiakeskusteluun tarvitaan idealismin lisäksi realismia. Ennen jonkin energialähteen käytön lopettamista, korvaava lähde pitää olla valmiina. Tuontienergiasta vahvasti riippuvaisen maan ei ole varaa sulkea yhtään olemassa olevaa energialaitosta. Ei varsinkaan sellaisia, jotka käyttävät kotimaista polttoainetta.

Suomi on erittäin riippuvainen tuontienergiasta. Pakkasilla tuontisähkön osuus on yli kolmannes.

Pohjolan Voiman entisen toimitusjohtajan ja energia-alan vaikuttajan Timo Rajalan mielestä Suomi pärjää, kun sähkön tuonti toimii. Jos tulee isompi häiriö ja laajemmalla alueella on kylmä, olemme Rajalan mukaan pulassa. Hän muistuttaa, ettei millään maalla ole velvoitetta myydä Suomeen sähköä. Kaikilla oman maan tarve tulee ensin. (MT 28.1.)

Koronan iskiessä Suomi etsi paniikissa suojavarusteita. Niiden saanti oli vaikeaa, koska kaikki maat halusivat turvata oman tarpeensa.

Omaa suojavarustetuotantoa rakennettiin nopeaan tahtiin. Muun muassa eteläpohjalaiset yritykset ryhtyivät yhteistyössä valmistamaan suojatakkeja. Jalasjärveläisellä Lennolilla sattui olemaan varastossa tuotteisiin soveltuvaa kuitukangasta. Sen avulla tuotanto voitiin aloittaa. Rajat menivät kiinni ja sopivaa kangasta valmistettiin vain ulkomailla. (Yle 11.2.)

Kesällä löytyi kotimaassa valmistettava kuitukangas, josta sertifioitua tuotetta valmistettiin. Suojatakkeja valmistui 120 työntekijän voimin kymmeniätuhansia viikossa. Nyt niitä ei tehdä enää yhtään, koska kysyntä loppui kuin seinään. Viimeiset suojatakit tehtiin tammikuussa.

Poikkeustilanteessa sairaanhoitopiirit saivat ostaa suojatakkeja suoraan valmistajalta, mutta nyt kilpailutus tehdään Hansel-järjestelmän kautta. Kurikkalaisen Tellan toimitusjohtajan Liina-Maaria Lönnrothin mukaan kotimainen tuotanto ei pärjää kilpailutuksessa, jossa perusteluna on halvin hinta.

Huoltovarmuudesta on pidettävä huolta hyvinä aikoina. Kriisitilanteessa se on myöhäistä.

Poliittisen muistin sanotaan olevan kolme kuukautta. Huoltovarmuuden osalta se näyttää pitävän paikkansa.

Energiakeskusteluun tarvitaan idealismin lisäksi realismia.

Lue lisää

Kotimainen hake on huoltovarmuutta

Ilmastopaneeli: Keskeisiä päästöjen vähentämisen osa-alueita ovat energiantuotanto, liikenne, maatalous ja rakennusten energiatehokkuus

Huoltovarmuuskeskus: Suojavarusteita nyt riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollossa

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston puheenjohtaja: Turveyrittäjät eivät hyödy EU-rahoista lainkaan