Pääkirjoitus

Ruuasta puhuminen on yllättävän vaikeaa

Kaikki tietävät, että ruoka on välttämätöntä. Myös ruuan kotimaisuuden tärkeys ymmärretään laajasti. Suurimpien kauppaketjujen valikoimissa kotimaisen ruuan osuus onkin noin 80 prosenttia.

Siihen yksimielisyys loppuu. Jokaisella on vankka mielipide siitä, millaista ja miten tuotettua ruuan pitäisi olla, ja mitä se saa maksaa. Ruuan tuottamiselle esitetään jatkuvasti lisää vaatimuksia, mutta niistä ei olla valmiita maksamaan. Koska ruokaan liittyvät mielipiteet ovat usein vahvasti mustavalkoisia, asiallinen keskustelu on vaikeaa.

Muun yhteiskunnallisen keskustelun tavoin, ruuasta puhuminen on kärjistynyt. Sen sijaan, että puolustetaan omia näkemyksiä, syyllistetään erimieltä olevia.

Keskustelun sävyssä on toivomisen varaa. Sen pitäisi olla rakentavaa eikä repivää ja syyllistävää. Vaikka samaa mieltä ei tarvitsekaan olla, olisi hyvä, että näin tärkeästä asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti, ottaen huomioon myös omista mielipiteistä ja asenteista poikkeavia näkökantoja.

Ruoka on niin tärkeä asia, että siitä pitää keskustella. Suomalainen ruuantuotanto kyllä pärjää kansainvälisessä vertailussa puhuttiinpa ruuan tuotantotavoista, eettisyydestä tai turvallisuudesta. Sen pitäisi näkyä myös tuottajahinnoissa, mutta näin ei ole.

Keskustelu tuottajahinnoista vaikuttaa olevan yhtä vaikeaa kuin erilaisista ruokavalinnoista. Tuottajien mielestä keskittynyt kauppa vie kakusta liian suuren osan. Kauppa puolestaan muistuttaa, että se ostaa tuottajilta suoraan vain vähän. Elintarviketeollisuus puolestaan kamppailee kannattavuusongelmiensa kanssa.

Myös kauppa nokittelee keskenään. Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mielestä tuottajat saavat liian vähän korvausta työstään ja suomalainen ruoka on varsin halpaa. Hänen mielestään koko elintarvikeketjun pitää pyrkiä yhdessä ratkaisuihin, jolla kotimaisen ruuan arvostusta saadaan edelleen nostetuksi. (MT 5.2.)

SOK:n kenttäjohtajan Arttu Laineen mielestä Helanderin haastattelu näytti ensilukemalta laissa kielletyltä hintasignaloinnilta. Hän totesi, etteivät he ole tällaisessa mukana. Laineen mukaan on tärkeää, että kaikki tunnistavat tosiasian, etteivät kaupan yritykset tai elintarvikeketjun yritykset voi keskenään puhua tai sopia hinnoittelusta.

Laineen mukaan kaikki tunnistavat tuottajakentän haasteet. Hänen mielestään ruuan hinnassa yksi suurimmista ongelmista on kuitenkin korkea verotus, jonka vuoksi suomalainen ruoka nousee eurooppalaisessa vertailussa kalliiksi. (MT 6.2.)

Laine muistuttaa, että vuorineuvos Reijo Karhisen vetämässä, ruokaketjun eri toimijoista koostuvassa Yhteinen ruokapöytä -keskusteluryhmässä voidaan edistää monia hyviä asioita, mutta hinnoista ei voi puhua.

Hintojen sijaan ruokapöydässä on Karhisen mukaan keskusteltu muun muassa siitä, miten ruokaketjuun saadaan lisää euroja. Hänen mielestään lisäeurot pitäisi saada pääasiassa viennistä. (MT 12.2.)

Karhisen mukaan ruokajärjestelmän murros tulee olemaan kohtuullisen voimakas. Kuluttajien vaatimukset ruuan tuotannon vastuullisuudesta, kestävyydestä ja läpinäkyvyydestä lisääntyvät. Toivottavasti nämä lisääntyneet vaatimukset koskevat myös tuontiruokaa. Minimivaatimuksena tulee olla, ettei Suomen kaupoissa myydä ruokaa, jota täällä ei saa tuottaa.

On hyvä, että ruokaketjun eri toimijat istuvat myös konkreettisesti samassa ruokapöydässä. Kotimaisen ruuan ääressä on hyvä pohtia, onko kotimaisella ruualla tulevaisuutta. Avainasia on, että hinnan lisäksi tiedostetaan ruuan arvo. Ruuan arvo on hintaa kalliimpi.

Ruuan arvo on hintaa kalliimpi.

Lue lisää

SOK:n Arttu Laine vastaa Keskon Helanderin ruoka-avaukseen: Hinnoista ei voi kerta kaikkiaan puhua

S-ryhmän synttärijuhlaa: "Halpuuttaminen on menestys ja jatkuu vielä pitkään"

Kauppa se on joka kannattaa: Taavi Heikkilä ja Mikko Helander ylsivät molemmat miljoonakerhoon

Keskon Helander: ruoka-ale revitään tuottajien katteista