Pääkirjoitus

Kaksoiskuntalaisuus kuntavaaliteemaksi

Puolueet valmistautuvat kovaa vauhtia huhtikuun puolessavälissä järjestettäviin kuntavaaleihin. Kuntavaaleihin liittyvissä puoluejohtajien tenteissä keskitytään yleensä valtakunnallisiin teemoihin. Keskustelua pitäisi kuitenkin käydä pääasiassa kunnille kuuluvista tehtävistä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön hiljattain teettämän kyselyn mukaan suomalaisten mielestä tärkeimmät kuntavaaliteemat ovat terveyspalvelut, vanhustenhuolto, työllisyys, kotikunnan talous ja lähiympäristön turvallisuus. Nämä asiat liittyvät olennaisesti eduskunnan käsittelyssä olevaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen (sote).

Valtuutetut päättävät, miten näitä asioista omassa kunnassa hoidetaan, vaikka eduskunta päättää merkittävältä osalta kuntien käytössä olevista rahoista. Vaikka sote-uudistus tällä kertaa toteutuisikin, kunnille jää vielä paljon tehtäviä hoidettaviksi. Tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset riippuvat suurelta osin kunnan asukasluvusta.

Vaikka etätyö ja ihmisten monipaikkainen elämä muuttavat myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä näitä asioista ei ole käsitelty. Uudistus on palvelujen järjestämisen ja rahoituksen osalta rakennettu tulevan maakunnan pysyvän asukasmäärän, sairastavuuden ja muiden olosuhteiden mukaisesti. Monipaikkaisuuden nopean yleistymisen takia sote-uudistus on jäämässä ajastaan jälkeen jo ennen kuin se on edes voimassa.

Kaksoiskuntalaisuudesta eli monipaikkaisuudesta on keskusteltu jo ennen koronaa, mutta asia ei ole edennyt. Eduskunnan puhemiehelle Anu Vehviläiselle selvisi edellisellä vaalikaudella kunta- ja uudistusministerinä toimiessaan, ettei kaksoiskuntalaisuus ole valtionosuus-, verotus- ja demokratianäkökulmien vuoksi helposti toteutettavissa. Päätöksiä on Vehviläisen mukaan kuitenkin tehtävä, koska monipaikkaisuuden edistämisessä valtiovallalla on tärkeä rooli. (MT 12.2.2020)

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti STT:n kuntavaalihaastattelussa kokoomuksen olevan valmis selvittämään perusteellisesti kuntaveron jakamista kahden paikkakunnan välillä ratkaisuna etätyöhön ja monipaikkaisuuteen (STT 15.2.). Orpo onnistui yllättämään ainakin keskustan. Viime viikolla keskustan julkaisemassa kuntavaaliohjelmassa keskeinen teema oli juuri kaksoiskuntalaisuus.

Orpon mukaan on syytä huolellisesti selvittää, millaisia tarpeita etätyö ja monipaikkaisuus asettavat lainsäädännön muutoksille. Hänen mielestään näyttää siltä, että tämä muutos on pysyvä. Tästä syystä on hänen mielestään arvioitava, mitä voidaan tehdä tähän muutokseen vastaamiseksi ja mahdollisesti sen edistämiseksi.

Asian selvittämisellä on iso yhteiskuntapoliittinen tarve, sillä monipaikkaisuus voi Orpon mukaan muuttaa kehityksen suunnan, jossa suurin osa Suomesta on ollut jo vuosikymmeniä vanhenevan ja harvenevan väestön ja heikkenevien palvelujen kohteena.

Kokoomustaustainen presidentti J. K. Paasikivi sanoi aikoinaan, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Vaikka Paasikivi tarkoitti sanonnallaan ulkopolitiikkaa, sopii se myös monipaikkaiseen kaksoiskuntalaisuuteen. Koska se on jo todellisuutta, valtiovallan pitää tunnustaa tosiasia ja tehdä tarvittavat lakimuutokset.

Toivottavasti kaksoiskuntalaisuuden esiin nostaminen ei ole puolueilta vain kuntavaaleihin liittyvä vaalitaktinen veto, vaan asiaa halutaan puolueissa aidosti ja laajasti edistää myös käytännössä.

Vaikka kaksoiskuntalaisuus ei ole kuntien päätettävissä, sopii se hyvin kuntavaalien valtakunnalliseksi teemaksi. Kyse on kuntien tulevaisuuden lisäksi suomalaisten vapaudesta valita asuinpaikkansa.

Valtiovallan pitää tunnustaa tosiasia ja tehdä tarvittavat lakimuutokset.

Lue lisää

Monipaikkaisuus on jo totta – yhteiskunnan on päivityttävä vastaamaan uutta todellisuutta

Ikäihmisten oikeudet pitää turvata

Maakunnat tarvitsevat yhä puolustajansa

Analyysi: Keskustan Saarikko ja perussuomalaisten Halla-aho kokevat molemmat olevansa kuntavaalien moraalisia voittajia, eikä kumpikaan ole väärässä