Pääkirjoitus

Parasta ruokaa kelpaa viedä

Ruuan hinta on noussut viime kuussa maailmalla korkeimmilleen seitsemään vuoteen (MT 8.3.). Nousussa ovat sekä viljat, maitotuotteet että liha. Myös suomalainen elintarviketeollisuus on päässyt mukaan maailmanmarkkinan vauhtiin. Vienti hipoo uusia ennätyksiä.

Erityisesti lihajättien Atrian ja HKScanin pitkäaikaiset vientiponnistelut tuottavat tulosta. Kiinan vienti on vetänyt hyvin. Se on ollut hyväkatteista ja helpottanut osaltaan yhtiöiden mahdollisuuksia käyttää hankkimansa ruhot aiempaa paremmin hyväksi.

Myös Valio on onnistunut vientiponnisteluissaan hyvin. Se on onnistunut löytämään korvaavia markkinoita Venäjän viennilleen, joka tyrehtyi kauppapakotteisiin Venäjän vallattua alueilta Ukrainalta.

Merkittävää onkin elintarvikeviennin palautuminen Venäjän ja Ukrainan kriisiä edeltävälle 1,6 miljardin euron tasolle ja sen yli. Seitsemässä vuodessa ruuan vienti on noussut 1,4 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon.

Uusi nousu rakentuu kuitenkin liikaa yhden kortin varaan. Kiina on hyvä, mutta halutessaan arvaamaton ostaja. Se myös pyrkii kaikin keinoin saamaan sianlihantuotantonsa elvytettyä vakavan sikaruttoepidemian jäljiltä. Vientimaiden kirjoa olisikin saatava välttämättä laajennettua.

Vetoapua tälle toi arvostetun The Economist Cortevan listaus maailman turvallisimmasta ruuasta. Kun muun muassa saatavuutta, luonnon kestokykyä ja turvallisuutta verrattiin toisiinsa, Suomi oli selvä ykkönen ennen Irlantia ja Hollantia. Huomioitavaa on, että 113 maan listassa Yhdysvallat ja Kanada jäivät häntäpäähän (MT 7.3.).

Tulos antaa suomalaisille yrityksille valtin, kun ne nostamaan tuotteidensa jalostusastetta. Vain tällä kuluttajien brändimielikuvaa voidaan kohentaa niin, että erinomaisesta tuotteesta olisi mahdollista saada myös erinomaista hintaa.

Kun ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa joka tapauksessa tulevaisuudessa maailman ruokavirtoihin vielä nähtyäkin enemmän, vastuullisen ruuan merkitys korostuu.

Digitaaliset järjestelmät, jotka tuottavat tietoa ruuan alkuperästä, hiilijalanjäljestä, vesitaseesta tai vaikkapa antibioottivapaudesta nousevat yritysten ja myös tuottajien näkökulmasta yhä tärkeämmiksi.

Kun vienti vetää, siitä on hyötyä koko suomalaiselle ruokaketjulle. Ulkomaille myytävät erät vähentävät tarjontaa kotimaassa. Tämä mahdollistaa hinnan korotukset niin kauan, kun suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaista tuotantoa. Nyt tilanne näyttää hyvältä.

Korona-vuoden aikana suomalaiset ovat valmistaneet aiempaa enemmän ruokaa kotona. Lisäksi kuluttajat ovat poikkeusoloissa huomanneet kotimaisen ruuan puhtauden ja turvallisuuden. Kun kotimainen tarjonta vähenee, yritysten on aiempaa helpompi pusertaa S- ja K-ryhmältä sekä Lidliltä muutamia prosentteja lisää katetta.

Kun elintarviketeollisuus näyttää vihdoin saavan kannattavuutensa kuntoon, siitä on apua koko ruokaketjulle. Lihateollisuudessa olennaista on ongelmayhtiö HKScanin kääntyminen voitolliseksi vuosien tappioiden jälkeen.

Kun HKScan on vakavarainen, se pystyy käyttämään aiempaa suurempaa hinnoitteluvoimaa keskittynyttä kauppaa vastaan. Tämä säteilee välillisesti muihin alan toimijoihin.

Tällä kertaa myös tuottajille alkaa olla luvassa muutakin kuin myötätuntoa. Suomalaisten viljelijöiden tulevaisuudenusko on kyselyiden ja investointien määrän osalta selvästi vahvistunut. Myös osa tiloista on päässyt hyvin mukaan ruokaketjun nousuun.

Parhaiten kilvassa näyttävät menestyvän isot tilat. Silti muillekin ruuan arvostuksen uudessa nousussa on mahdollisuuksia.

Pienikin voi olla kuluttajan mielestä kiinnostavaa.

Myös tuottajille alkaa olla luvassa muutakin kuin myötätuntoa.

Lue lisää

Elintarviketyöläisten palkat nousevat 1,9 prosenttia – "Elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle ratkaisu on haasteellinen"

Venäjän kiristynyt ulkopoliittinen tilanne ei vaikuta Valion Venäjän-toimintaan

Iso vientimarkkina auki: Etelä-Koreaan saa nyt viedä suomalaista siipikarjanlihaa – Atria pyrkii jo lähivuosina viennin liikevaihdossa miljoonaluokkaan

Biokaasu alkaa yleistyä kuorma-autoissa – tankkausasemien vähyys haittaa