Pääkirjoitus

Metsätaloudella hyvät näkymät

Biotaloustuotteiden kysyntä on vahvistumassa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sahatavaran hinnat ovat rikkoneet kaikkien aikojen ennätyksiä. Hintoja nostaa muun muassa se, että puun tarjonta on Pohjois-Amerikassa vähentynyt Kanadan laajojen metsätuhojen seurauksena.

Vaikka sahatavaran vientiä Euroopasta Yhdysvaltoihin ovat lisänneet reippaasti lähinnä saksalaiset ja ruotsalaiset sahat, muuallakin sahatavaran varastot ovat pienet. Tullin tilastojen mukaan Suomesta viedyn sahatavaran hinta oli joulukuussa yli kymmenen prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Keitele Groupin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mielestä kevään kaupoissa sahatavaran hintoihin on mahdollista saada noin 20 prosentin korotuksia. Hintojen korotuksille on tarvetta, koska Kylävainion mukaan vientihinnat olivat viime vuonna alimmillaan 2000-luvulla.

Danske Bankin metsän ja maatalouden liiketoiminta-alueen johtaja Johan Freij arvioi viime viikolla julkistetun katsauksen yhteydessä, että puutuotteet voivat olla matkalla kohti uutta vihreää supersykliä.

Pohjoismaisille sahoille ennustetaan valoisia näkymiä, kun keskuspankkien ja eri maiden hallitusten elvytyspaketeista ohjautuu rahaa rakentamiseen ja uusiutuvien materiaalien tarve rakentamisessa kasvaa. Omalta osaltaan sahatavaran kysyntää lisää Itsenäisten sahayritysten etujärjestön Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan kotitalouksien koronavuonna kasvanut into korjaus- ja piharakentamiseen.

Pohjoismaisten sahojen vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa parantaa myös se, että Keski-Euroopan laajojen hyönteistuhojen aiheuttamat lisähakkuut saattavat johtaa puun saantiongelmiin jo vuosikymmenen puolivälissä.

Sahatavaran lisäksi myös sellun hinnat ovat nousseet reippaasti kaikilla markkinoilla. Sellumarkkinoita seuraavan Fastmarkets Foexin mukaan havupuusellun hintaindeksi on Kiinassa ylittänyt edellisen, vuoden 2018 hintahuipun. Havupuusellun tonnihinta on Euroopassa noussut yli tuhanteen dollariin.

Sahatavaran ja sellun lisäksi myös energiapuun kysyntä on kasvussa turpeen polton vähentyessä. On erittäin tärkeää, että energiapuuta löytyy kotimaasta mahdollisimman paljon ja sitä myös käytetään. Tuontihakkeeseen turvautuminen on sekä kansantalouden että ilmastotavoitteiden kannalta huono asia.

Ilmasto- ja metsäkeskustelussa unohtuu liian usein, ettei metsässä kasva pelkästään tukkia. Hakkuiden yhteydessä tulee tukin lisäksi sekä sellu- että energiapuuta. Niitä saadaan myös hoidettaessa metsiä kasvukuntoon. Kasvava metsä sitoo lisäksi tehokkaasti hiiltä, ja puutuotteilla voidaan korvata monia uusiutumattomia raaka-aineita. Metsien hyvä ja oikea-aikainen hoito ehkäisee myös Kanadan ja Keski-Euroopan kaltaisten metsätuhojen syntymistä

Metsätalouden hyviä näkymiä uhkaavat kuitenkin EU:sta mahdollisesti tulevat rajoitteet metsätaloudelle ja puun käytölle. Metsien merkitys Suomen kansataloudelle ja yhteiskunnalle on paljon suurempi kuin muissa EU-maissa. Professori Olli Dahl muistutti Yliö-kirjoituksessaan suuresta vaarasta, jossa Suomen metsät ja niiden vuotuinen kasvu uhrataan yhteisen EU:n hyväksi (MT 17.3.).

Näin ei saa tapahtua. Suomalaisten on yhdessä muiden Euroopan metsäisten maiden edustajien kanssa jatkuvasti muistutettava muiden maiden edustajia metsien laajasta merkityksestä muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Vain kannattava metsäteollisuus pystyy kehittämään uusia tuotteita.

Biotalouden hyviä tulevaisuudennäkymiä ei pidä ainakaan omin toimin tärvellä. Siihen meillä ei ole millään mittarilla varaa.

Puutuotteet voivat olla matkalla kohti uutta vihreää supersykliä.

Lue lisää

Suomen ilmastopaneeli ei tue kestävää kehitystä

"Ilmastopaneelin vaatimukset Suomen metsien suojelusta ovat kestävän kehityksen vastaisia", puhtaiden teknologioiden professori arvioi

Miksi tukkikauppa ylikuumenee? "Hyvä kysymys, kilpailu on veristä"

Kuusisahatavaran vienti Kiinaan kaksinkertaistui alkuvuonna