Pääkirjoitus

Kiristäminen on huonoa hallintoa

Suomessa näyttää olevan menossa systemaattinen perustuslain turvaamien oikeuksin polkeminen. Kyse ei ole koronakriisin torjumisen yhteydessä tehtävistä rajoituksista, joiden hyväksyminen edellyttää eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja koko eduskunnan hyväksynnän.

Kysymys on maa- ja metsätaloustuottajille perustuslain takaamista omaisuudensuojasta ja elinkeinovapaudesta. Näiden oikeuksien meneillään olevaa rajoittamista ei ole käsitelty perustuslakivaliokunnassa eikä niillä ole eduskunnan hyväksyntää. Valtionhallinnon hiljainen hyväksyntä niillä vaikuttaa oleva.

Tällaisen vaikutelman saa muun muassa erilaisista metsien suojeluhankkeista ja valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien hoidosta – tai tarkemmin hoitamattomuudesta. Sen sijaan, että hallinto olisi huolissaan kansalaisten oikeuksista, heille esitetään tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä.

Greenpeacen inventoinnin perusteella metsäyhtiöt lopettivat Sallassa ostot isolta osalta Värriön yhteismetsän metsistä, koska Greenpeacen mielestä metsät pitää suojella. Värriön yhteismetsän puheenjohtajan Raimo Harjun mukaan suojelupainostuksen seurauksena iso osa yhteismetsän uudistuskypsistä metsistä uhkaa siirtyä talouskäytön ulkopuolelle. (MT 8.1.)

Luontojärjestö on tehnyt metsäyhtiöille tarjouksen, josta ne eivät uskalla kieltäytyä. Sen seurauksena metsänomistajalle ei tule ostotarjousta. Yhteiskunta ei suojaa yhteismetsän omistajia, vaan heidät on jätetty yksin.

Samantyyppinen tilanne on myös valkoposkihanhien vahinkojen torjunnassa. Sen sijaan, että hallinto olisi lupaustensa mukaisesti pyrkinyt kehittämään hanhiongelmaan ratkaisukeinoja, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö kiistelevät keskenään. Hanhet ovat jo täällä, mutta lupia karkottamiseen ei näy. Byrokratian ratas jauhaa tyhjää.

Suomessa valkoposkihanki on tiukasti rauhoitettu EU:n direktiiviin perustuen luonnonsuojelulailla, eikä sitä saa mitenkään häiritä. Kuinka on mahdollista, että Tanskassa, Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhi on luokiteltu riistalajiksi? Sama EU:n lainsäädäntö koskee niitäkin.

Karkottamisen sijaan Suomessa hanhille halutaan omat pellot. "Yllättäen" hanhipeltoja onkin tarjolla. Viljelijät ovat kyllästyneet hallinnon vitkutteluun ja tarttuvat tarjoukseen, koska muuta mahdollisuutta ei ole.

Luonnonvarakeskus on saanut 43 itäsuomalaiselta viljelijältä ilmoituksen halukkuudesta neuvotella hanhipeltojen käyttöönotosta. Tilat sijaitsevat Suomen vilkkaimmalla hanhien muuttoreitillä Itä-Suomessa Kiteellä, Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Liperissä ja Joensuussa. (MTV3 25.3.)

Uutisen mukaan valkoposkihanhien ruokkiminen viljan ja rehun tuotannon sijaan on monille viljelijöille vaikea päätös. Kiteeläinen viljelijä kiteyttää turhautumisen tilanteeseen ja siihen, ettei muita vaihtoehtoja ole: "Ruokitaan sitten hanhia, jos valtio siitä maksaa. Paskoo ne pellot kuitenkin".

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) toistaa tässä lehdessä olevassa Vierailija-kirjoituksessaan ymmärtävänsä viljelijöiden huolen. Ymmärtäminen ei auta, vaan pitää tehdä vaikuttavia päätöksiä.

Valta on aina jossakin. Perustuslain mukaan lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle ja toimeenpanovalta Valtioneuvostolle. Ympäristöministeriö on passiivisuudellaan ja eduskunnan hiljaisella hyväksynnällä luovuttanut lainsäätäjälle ja hallinnolle kuuluvaa valtaa demokraattisen järjestelmän ulkopuolisille tahoille. Ne eivät epäröi käyttää saamaansa valtaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on oikeassa todetessaan, että nykyinen tilanne ei osoita hyvää hallintoa.

"Ruokitaan sitten hanhia, jos valtio siitä maksaa. Paskoo ne pellot kuitenkin".

Lue lisää

Ympäristöjärjestö Greenpeace täyttää 50 vuotta – toiminta alkoi ydinkokeiden vastustamisesta

FSC-sertifioinnin perusta on laho

Ministeri Jari Leppä oli tyytyväinen riihen lopputulokseen: "Budjetti ei tuonut lisärasitteita maataloudelle. Se on hyvä asia"

Pöyristelystä ratkaisujen etsimiseen