Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Pääkirjoitus

Metsiin kohdistuu massiivinen vyörytys

Kiinnostus päästä päättämään suomalaisten metsien hoidosta ja käytöstä on kasvanut ennennäkemättömiin mittoihin. Metsiimme kohdistuu nyt massiivinen vyörytys sekä ulkomailta että kotimaasta.

Euroopan unionin komissio julkaisi pari viikkoa sitten kestävän rahoituksen ilmastokriteerit. Se tarkoittaa, että komissio määrittelee muun muassa, mikä on ilmaston kannalta kestävää metsänhoitoa.

Komissio haluaa muun muassa ottaa valvontaansa yksityismetsänomistajien metsät. Esityksen mukaan yli 13 hehtaarin metsätiloille pitäisi valmistella ilmastohyötyanalyysi ja raportoida metsänkäyttötapoja seuraavan 30 vuoden ajan.

 

Vaikka ilmastotavoitteet täyttyisivät, se ei riitä. EU haluaa Suomen metsät yhteiseksi hiilinieluksi.

Pari vuotta sitten hyväksytty metsien hiilinielua koskeva lulucf-asetus avataan ja puun polton kestävyyttä arvioidaan uudelleen. Lisäksi komissio jatkaa muun muassa monimuotoisuutta koskevien kriteereiden valmistelua. Komission mielestä kriteereiden valvonta voitaisiin hoitaa sertifioinnin kautta.

Jo nyt käydään kiivasta taistoa, miten ja kenen toimesta metsiä pitäisi sertifioida. Suomessa on yleisimmin käytössä PEFC-sertifiointi. Sen piirissä on noin 90 prosenttia metsitä.

Ympäristöjärjestöt eivät anna sille mitään arvoa, vaan ne haluavat hoitaa sertifioinnin oman FSC-järjestelmänsä kautta. FSC ulottaa vaatimuksiaan jo nyt myös yksityismetsiin, jotka eivät FSC:hen kuulu.

Ympäristöjärjestöt myös kiertävät luokittelemassa metsiä ja ovat käytännössä estäneet hakkuita muun muassa Inarin yhteismetsässä. Lisäksi metsiin on ilmestynyt järjestöjen toimesta niin sanottuja korkean suojeluarvon alueita.

Vaikka komission esitys menee syvälle yksityismetsiin, eivät sen kriteerit kelpaa kansainvälisille ympäristöjärjestöille. Niiden mielestä kyse on lähinnä tieteestä irrallisesta viherpesusta.

Samoilla perusteilla ympäristöjärjestöt ovat jättäytyneet myös Suomen PEFC-sertifioinnin päivitystyöstä. Päivitystä on tehty kaksi vuotta ja siinä on ollut mukana 65 organisaation edustus.

Ei ole yllättävää, että EU ja kansainväliset ympäristöjärjestöt haluavat sanella, miten metsiämme hoidetaan. Yllättävää ja poikkeuksellista on, että valtionhallinnon sisältä löytyy viranomaistahoja, jotka haluavat siirtää metsiä koskevaa päätösvaltaa kansainvälisille toimijoille.

Ely-keskukset ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ilmoittivat pari viikkoa sitten, että ne eivät allekirjoita päivitettyä PEFC-standardia.

Vaikka sitä ei suoraan sanotakaan, niin päätös viestittää muun muassa komissiolle, etteivät suomalaiset osaa itse päättää metsiensä hoidosta.

Ely-keskusten mukaan kriteereihin tehdyillä muutoksilla ei päästä monimuotoisuustavoitteisiin eikä maanomistajien ekologisempien valintojen tekemistä edistetä riittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaisi valintojen rajoittamista.

Vetäytyminen viime metreillä tuli muille yllätyksenä. Metsäalan Asiantuntijat ry:n neuvottelupäällikön Erkki Eteläahon mukaan elyjen sekä Syken edustajat hyväksyivät ja allekirjoittivat tätä ennen kaikkien kokousten pöytäkirjat. (MT 3.5.)

Mielenkiintoista on, miten kaikki 15 ely-keskusta ovat päätöstä käsitelleet. Kuuluuko koko asia aluehallintoviranomaisen tehtäviin? Onko asiasta keskusteltu työministeri Tuula Haataisen kanssa (sd.), jonka hallinnonalaan ely-keskukset kuuluvat?

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kysyy perustellusti, onko Suomella kahden vuoden kuluttua enää kansallista metsäpolitiikkaa vai valuuko päätöksenteko EU:lle (MT 30.4.). Päätösvaltaa ovat hamuamassa myös kansainväliset ympäristöjärjestöt.

Jos yhteistä tahtoa kansalliseen metsäpolitiikkaan ei löydy, päätösvallan ottavat muut. Sitäkö todella halutaan?

Jos yhteistä tahtoa kansalliseen metsäpolitiikkaan ei löydy, vallan ottavat muut.

Lue lisää

Itävallan metsänomistajille FSC-sertifiointi ei kelpaa, vaikka monessa Euroopan maassa se purjehtii myötätuulessa – "Olemme tiukasti FSC:tä vastaan"

Ruotsin FSC-sertifiointi tiukkenee: Kymmenen prosenttia metsätilan pinta-alasta jätettävä tavanomaisen talouskäytön ulkopuolelle

Pääkirjoitus: Suomen metsiin kohdistuu massiivinen vyörytys – jos yhteistä linjaa ei löydy, päätösvallan ottavat muut

Kestävyyskriteeristö ei kelpaa kenellekään