Pääkirjoitus

Haasteet eivät lopu elpymispakettiin

Tänään eduskunta päättää EU:n 750 miljardin euron elpymispakettiin osallistumisesta ja noin 1 074 miljardin EU-budjetista vuosille 2021–2027. Koko paketin yhteissumma on 1 824,3 miljardia euroa.

Niistä ei voi valita vain toista, vaan ne pitää hyväksyä kokonaisuutena. Ongelma ei ole seuraavan ohjelmakauden budjetti, vaan sen kanssa koplattu elpymispaketti. Budjetti rahoitetaan perinteisesti pääosin jäsenmaksuilla, mutta koko elpymispaketti rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla.

Budjetista ei ole puhuttu viime kesän jälkeen juuri mitään, mutta elpymispaketista sitäkin enemmän. Sen hyväksymisen on katsottu muun muassa rikkovan EU:n perussopimusta ja vievän kohti liittovaltiota. Epäilijöitä on varoitettu, että paketin hylkääminen tarkoittaisi Suomelle ennenäkemättömiä vaikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksien menettämistä EU:ssa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä erityisesti sillä, että se on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen. Muun muassa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on todennut EU:n elpymispaketin olevan välttämätön paha, mutta se on kertaluonteinen niin juridisesti kuin poliittisestikin.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta halusi osaltaan varmistaa tukipäätöksen ainutkertaisuuden.

Valiokunta esitti mietinnössään eduskunnan edellyttävän esimerkiksi, että elpymisväline pidetään kertaluonteisena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista ja että jokainen jäsenmaa vastaa jatkossakin omista veloistaan. Valtiovarainvaliokunnan mietintö on se, josta eduskunnassa tänään äänestetään.

Keskustelu elpymispaketin ainutkertaisuudesta on saanut viime metreillä uusia sävyjä. Maanantaina EU:n komission latvialainen varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja italialainen talouskomissaari Paolo Gentiloni arvioivat, että EU:n elpymispaketista voisi tulla pysyvämpi ratkaisu. Samansuuntaisia ajatuksia ovat esittäneet muun muassa italian pääministeri Mario Draghi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Mitä paremmin tämän järjestelyn toimeenpanossa onnistutaan, sitä enemmän Dombrovskisin mielestä on tilaa keskusteluille pysyvästä välineestä, joka olisi todennäköisesti luonteeltaan samankaltainen.

Tosiasiassa vielä todennäköisempää uusien pakettien tarve on, että jos tämänkertainen ei toimi.

Kriittisiä puheenvuoroja elinkeinoelämän puolelta ei ole juuri kuulunut. Eilen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoi, ettei hän usko Suomen hyötyvän paketista rahallisesti. Hänen mielestään paketin heikoin kohta on rahankäytön valvonta. Kangasharjun arvion mukaan kysymys on poliittisesta ulottuvuudesta, koska paketilla Eurooppa ja euro-projekti pysyvät pystyssä. (MTV3 11.5.)

Sekä Kangasharjun että Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen mielestä Suomessa pitäisi jo käydä keskustelua siitä, mitä sitten tehdään, jos Euroopan unioni ennemmin tai myöhemmin ehdottaa yhteisvelkoja pysyväksi toimintatavaksi. Pylkkäsen mielestä se tarkoittaisi liittovaltiota, koska toimivaltaa siirretään Suomesta EU:n tasolle. Tästä pitäisi hänen mielestään puhua selkeämmin ja oikeilla nimillä.

On erittäin todennäköistä, että eduskunta hyväksyy elpymispaketin, vaikka komission edustajat helpottivat omilla puheillaan vastaan äänestämistä.

Pitää muistaa, että Suomi ei saa mitään ylimääräistä etua elpymispaketin hyväksymisestä, vaan eduskunnan äänestyksen jälkeen suomalaisten on koottava rivinsä. Yksituumaisuutta tarvitaan tulevissa koitoksissa, koska kova vääntö muun muassa Suomen metsien käytöstä jatkuu entisellään.

Komission edustajat helpottivat omilla puheillaan vastaan äänestämistä.

Lue lisää

Selvitys: EU-Mercosur-kauppasopu iskee Irlannin naudanlihasektoriin – jäsenmaat vaativat sovulle parempia ehtoja, jotka ottavat huomioon tuottajat

"On tärkeää nähdä EU:n ilmastotavoitteet vain minimitasona, joka Suomessa tulee ylittää", kommentoi ympäristöministeri Mikkonen

Eurooppaministeri Tuppurainen: Suomen on puhuttava yhdellä äänellä kansallisesti merkittävistä asioista, kuten metsäpolitiikasta

Suomen kasvuvauhti euroalueen heikointa – elpyvä turismi ja rokotteet auttavat Eurooppaa nousemaan koronaviruspandemiasta