Pääkirjoitus

EU:n elvytyspaketin vaihtoehdot ovat vähissä

Keskustelu EU:n elpymispaketista oli eduskunnassa kiivasta ja politiikan käytäntöjä repivää. Erityisesti perussuomalaiset toivat esiin huolensa liittovaltiokehityksen etenemisestä ja päätöksenteon rapautumisesta tavalla, joka samalla oli halvaannuttaa koko suomalaisen parlamentarismin toimintakyvyn. Puhemaratonien pituuden ja mielekkyyden perään kysyi jo moni perussuomalainenkin.

Kansallisen ja monikansallisen päätöksenteon erottaminen toisistaan on tärkeää, mutta kansainvälisen talouden näkökulmasta tämä ero on hämärtynyt jo aikoja sitten. Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Kiina muokkaavat omilla toimillaan raamit, joiden sisällä yritykset ja kansantaloudet kilpailevat. Varsinkin Suomen kaltaisille pienille talouksille mahdollisuus päästä vaikuttamaan EU:n politiikkaan on tärkeää.

Suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta talouden mahdollisimman nopea toipuminen koronan jälkeen on aivan välttämätöntä. Yhtä välttämätöntä on, että talous toipuu muuallakin EU:ssa.

Jos näin ei käy, Suomenkaan vientivetoinen talous ei toivu. Parasta olisi, jos EU:n elvytyspaketilla saataisiin aikaan kasvua, joka olisi ekologista, suuntautuisi tuotekehitykseen ja parantaisi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Pahinta taas olisi, jos EU:n tukea eivät käytä nyt tarjolla olevaa elpymisrahaa oikein. Budjetin katteeksi sitä ei pitäisi suunnata. Ei muualla eikä meillä. Tämä on jopa tukipaketin massiivista kokonaissummaa tärkeämpää.

EU:n elpymispaketin takaisinmaksuaika on joka tapauksessa niin pitkä, että se hämärtää koko velan käsitettä. Sen sijaan unionilla on aito ja oikeansuuntainen pyrkimys käyttää tuki niin, että se synnyttää kasvua, työpaikkoja, verotuloja ja iskukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja muihin Aasian maihin.

Suomella ja Euroopan unionilla on nyt myös mahdollisuus onnistua elpymisessään. Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite on sittenkin mahdollisuuksien rajoissa. Koronan aikana patoutunut kotimainen kulutuskysyntä voi yllättää monet.

Kasvua kaivataan, jotta syntyvät työpaikat olisivat yhteiskunnan näkökulmasta oikeanlaisia. Niiden pitäisi tuottaa verotuloja, eikä edellyttää niitä.

Elpymispaketin lisäksi Suomen pitäisi pystyä ruokkimaan kasvua vielä omin voimin. Panostukset tehokkaaseen vihreään teknologiaan ja sen tuotekehitykseen olisivat sitä, mitä vientiteollisuutemme tällä hetkellä tarvitsisi.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii nopeita teknologisia edistysaskeleita. Suomen vientiteollisuus kykenee tähän. Esimerkkejä tästä ovat metsäteollisuutemme innovaatiot, joilla korvataan ympäristöä pahasti kuormittavia tuotteita.

Huoli kansallisen päätösvallan kaventumisesta EU:n päätöksenteossa on toki oikeutettu. Myös kansallisen ja kansainvälisen yhteisen velan käsitteet olisi pystyttävä pitämään tulevaisuudessakin erillään.

Helppoa tämä ei ole.

Suomi ei ole markkinoilla yksin. Olemme aiempaa riippuvaisempia myös siitä, miten kauppakumppaneillamme menee. Lisäksi EU-maat ovat yhä vahvemmin sidoksissa toistensa kykyyn huolehtia velanmaksusta.

Ilmastonmuutokseen, vihreään teknologiaan ja EU:n rivien tiivistämiseen skeptisesti suhtautuvat perussuomalaiset ovat jäämässä asiassa yksin, Kun elinkeinoelämä ja etujärjestöt tukevat elpymispakettia, Perussuomalaisten ja muidenkin elvytyspakettiin kriittisesti suhtautuvien pitäisi pystyä tarjoamaan vaihtoehtoinen näkymä siitä, miten yhdentyvässä maailman taloudessa Euroopan ja samalla myös Suomen talouskasvu turvataan. Yksin jääminen ei ole vaihtoehto.

Pitkien puheiden sijasta nyt kaivataan parempia puheita. Pelkkä EU:n vastustaminen ei riitä.

Pitkien puheiden sijasta nyt kaivataan parempia puheita. Pelkkä EU:n vastustaminen ei riitä.

Lue lisää

Kansantalouden tuotanto kasvoi yhdeksän prosenttia toukokuussa – "koronakuilu kohta kuitattu"

Suomen bruttokansantuote laski 2,9 prosenttia viime vuonna

Hallituksen taival ei näytä helpottuvan

EU-komissio nostaa jälleen ennustettaan talouskasvusta – Suomen kasvuvauhti on jäämässä euroalueen heikoimmaksi