Pääkirjoitus

Peltomaa pidettävä kotimaisissa käsissä

Kun kuluvana vuotena Suomeen syntyvä vauva elää nykyisen odotteen pituisen elämän, hän näkee ja kokee valtavan globaalin muutoksen. Jo parin kymmenen vuoden jälkeen maailman ruokahuolto ja ekologinen tasapaino on muuttunut huomattavasti. Seuraavina vuosikymmeninä muutos vain vauhdittuu.

Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun johtama tutkijaryhmä julkaisi arvostetussa One Earth -tiedelehdessä arvion, jonka mukaan jopa kolmannes maailman ruuantuotannosta vaarantuu tämän vuosisadan aikana, jos hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan.

Työryhmän mukaan hiilidioksidipäästöjen kasvu on aiheuttamassa tilanteen, jossa sekä kasvin- että eläintuotannossa ajaudutaan ulos turvalliselta ja ennakoitavalta alueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta (MT 14.5.).

Sademäärän muutokset ja sen aiheuttama kuivuus, tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt ovat olleet ilmastonmuutosta koskevassa tieteellisessä keskustelussa keskiössä jo pitkään. Nyt Aalto-yliopiston tutkijaryhmä nostaa esille myös kiireen, jolla globaalin ruokaketjun pitäisi muutokseen varautua,

Ennuste on huolestuttava. Aika ei välttämättä riitä, vaikka kansainvälisesti ilmastonmuutostoimia tehdäänkin kiihtyvään tahtiin.

Pahimmassa tilanteessa ovat köyhät maat, joiden mahdollisuudet sopeutua tilanteeseen ovat kehittyneitä maita pienempiä. Erityisesti riski ruuan loppumisesta ja elinkelpoisen asuinympäristön vaarantumisesta kohdistuu Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan sekä Keski-Afrikkaan Sahelin eteläpuolelle. Pahin uhka on aavikoituminen ja veden ehtyminen.

Suomi ja muut pohjoismaat on jo aiemmin laskettu alueiksi, joilla muun muassa veden riittävyys olisi turvattu. Kummun tutkijaryhmän mukaan ruuantuotanto olisi mahdollista vuosisadan lopulla myös muualla Euroopassa.

Kuitenkin jo tällä hetkellä osa Etelä-Euroopasta kärsii veden puutteesta. Samoin luonnon ekosysteemien ja tuotanto-olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa myös Suomeen. Artikkelin mukaan muun muassa Suomen havupuuvyöhykkeet ovat vaarassa vähentyä. Jos päästöjä ei saada kuriin, ne voisivat jopa hävitä kokonaan.

Ilmastonmuutoksen eteneminen riippuu ratkaisevasti kansainvälisten toimien onnistumisesta ja teknologisesta kehityksestä. On selvää, että Suomi ja myös maa- ja metsätalous joutuvat tekemään tästä osuutensa. Toimien on kuitenkin oltava tehokkaita ja reiluja. Tästä meneillään olevassa Euroopan unionin metsäkeskustelussakin on kysymys.

Myös suomalaisen maatalouden kannalta Aalto-yliopiston raportti on tärkeä. Peltojamme tarvitaan edelleen paitsi hiilen sitomiseen myös ruuan tuotantoon. Samalla kannattaa jo nyt havahtua siihen, kuinka arvokkaaksi maatalousmaa lähivuosikymmenien maailman murroksessa muodostuukaan.

Vaikka heikkotuottoisten peltojen metsitys tuntuu tällä hetkellä hyvältä ajatukselta sekä ekologisesti että taloudellisesti, asiaa kannatta miettiä jo nyt myös maailman ruokahuollon kannalta. Viljelijöille kannattaa maksaa hiilensidonnasta jo nyt. Myöhemmin samaa maata tarvitaan myös tyydyttämään globaalin ruokaketjun kysyntää.

Samalla suomalaisten kannatta havahtua siihen, kuinka tärkeää olisi pitää tämä kansallisvarallisuus omissa käsissä. Jo tällä hetkellä kiinalaiset yritykset hankkivat maaomaisuutta muun muassa Afrikasta. Kun ruuasta tulee yhä niukempi hyödyke, isot kansainväliset sijoittajat kiinnostuvat myös tästä markkinasta nykyistä enemmän.

Minkälaisessa maailmassa vuonna 2021 syntynyt suomalainen vuosisadan lopulla elää, ei tiedä varmuudella kukaan. Suomalaista ekologista ruokaa hän todennäköisesti arvostaa. Sitä saattavat silloin arvostaa kymmenet miljoonat muutkin.

Maatalousmaan arvon nousuun kannattaa havahtua jo nyt.

Lue lisää

Nils Torvalds: Uhkana on, että Pohjolan metsävarat sosialisoidaan

Vihreän kehityksen haastava todellisuus

Maatalous on Suomessa tulevaisuuden ala

Sisä­ministeri Maria Ohisalolle