Pääkirjoitus

Saarikko sähköistää hallituksen tunnelmaa

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon siirtyminen valtiovarainministeriksi (MT 22.5) sähköistää tunnelmaa maan hallituksessa. Esimakua keskustan ja pääministeripuolue sosialidemokraattien näkemyseroista maan talouden hoidosta saatiin jo äskeisessä hallituksen puoliväliriihessä. Vaikka tiukka välienselvittely hetkeksi taukosi, se saattaa alkaa uudestaan nopeammin kuin odotetaankaan.

Esimakua sosialidemokraattien talouspolitiikan suunnasta antoi pääministeri Sanna Marin (sd.) viime viikolla Ylen kunnallisvaalitentissä. Vahvasti ja kiihkeästikin julkisten palveluiden puolesta puhuneen pääministerin esityksestä oli vaikea löytää keinoja, joilla hyvinvointi tulevaisuudessa olisi mahdollista rahoittaa. Päinvastoin Marin tuntui edelleen luottavan siihen, että julkiset palvelut ”kimalaismallin” avulla rahoittavat itse itsensä.

Marinin heitto progression lisäämisestä kunnallisverossa tuntuikin hätäiseltä. Hyvätuloisten osuus kaikesta veronmaksusta on jo nyt huomattava. Kun samalla tiedossa on liikenteen tuottaman verokertymän väheneminen, väestön ikääntyminen ja myös epäselvyys korona-epidemian jatkumisesta, huoli valtion taloudesta alkaa painaa yhä useampia suomalaisia.

Samaan aikaan porvarioppositio tiivistää rivejään tavalla, jota ei ole aiemmin nähty. Ongelmatonta kokoomuksen ja perussuomalaisten välinen yhteistyö ei ole ilmasto- ja maahanmuuttokysymyksissä vieläkään, mutta puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.) puhetapa oppositiokumppaneista on muuttunut huomattavasti aiempaa myötämielisemmäksi (MT 21.5.). Yhteistä linjaa kokoomus ja perussuomalaiset etsivät erityisesti tiukemmasta talouden hoidosta, ehkä muustakin.

Kun Saarikko astuu valtiovarainministerin paikalle, hän asettuu paljon vartijaksi. Keskusta edustaa Marinin hallituksessa vastuullista talouden hoitoa. Olennaisissa kysymyksissä erot oppositioon tai SDP:n perinteisempään siipeen eivät ole kovin isoja.

Ainoa ratkaisu tilanteeseen on työllisyysasteen nosto hallituksen 75 prosentin tavoitteeseen tavalla, joka ei perustu valtion velkaantumiseen. Tämä tarkoittaa työllistymisen ja työllistämien helpottamista.

Saarikko joutuu hallituksessa ajamaan uudistuksia, joita Marin ja hänen lähipiirinsä eivät ole tukeneet. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työn vastaanottaminen olisi aina edullisempaa kuin yhteiskunnan tuella eläminen.

Ottaessaan valtiovarainministerin tehtävän vastaan Saarikko tietää ottavansa samalla riskin. Vaikka tiukka talouspolitiikka on enemmistölle suomalaisista itsestäänselvyys, sen avulla on vaikea voittaa vaaleja.

Saarikon tehtävää helpottaa kuitenkin, ettei nykyistä hallitusta ole olemassa ilman keskustaa. Marin toimii Saarikon tuen varassa. Pääministeri tietää hyvin, että keskusta voi halutessaan myös kaataa hallituksen.

Maaseudun ja maakuntien näkökulmasta keskustan rooli on edelleen tärkeä. Erityisen nopeasti eteen tulee tilanne, jossa uusi valtiovarainministeri joutuu ottamaan kantaa tapaan, jolla Euroopan unioni hoitaa metsäpolitiikkaansa.

Vääntö on vaikea. Suomen on tarvittaessa pystyttävä jopa kaatamaan Euroopan kestävän rahoituksen paketti, jos siitä ei saada metsänomistajien kannalta siedettävää.

Myös sote-uudistuksen vieminen maaliin on maakunnille ja maaseudulle tärkeää. Selvää on myös, että ilman keskustaa maatalouden rahoitus sekä EU:n että kansallisten ratkaisujen osalta olisi nykyistä tilannetta huomattavasti epävarmempaa.

Saarikon siirto sähköistää hallituksen sisäisen tilanteen lisäksi myös kiihtymässä olevaa kuntavaalikeskustelua. Valtion ja kuntien talouden yhteyttä ei tässäkään vaalissa voi vähätellä.

Marinin hallitusta ei ole olemassa ilman keskustaa.

Lue lisää

Kokoomus poisti kritiikkiä herättäneen "kantasuomalainen"-termin maahanmuutto-ohjelmastaan – "Tiedotteessa oli virhe"

MTK:n maaseutumatkailun asiantuntija pitää maahantulon kiristyksiä liiallisina – "Heikentävät välittömästi ulkomaalaisten matkustushalukkuutta Suomeen"

Hallituksen taival ei näytä helpottuvan

Suomalaisten arvio oman maansa ilmastolinjasta poikkeaa täysin muista EU-maista: Kaksi kolmasosaa pitää hallituksen toimia riittävinä tai liiallisina