Pääkirjoitus

Kylmyys synkistää maan satonäkymiä

Vaikka maanviljelijät pääsivät keväällä pelloilleen paikoin jopa poikkeuksellisen aikaisin, kylmä ja sateinen toukokuu on synkistänyt tunnelmia. Kylvöistä on edelleen huomattava määrä tekemättä. Jo tällä hetkellä moni viljelijä joutuu tekemään suunnitelmiaan uusiksi.

Erityisen huolissaan satonäkymistä ollaan Pohjanmaalla ja Hämeessä. Tilanne on kuitenkin huolestuttava myös Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Suomessa ja jopa etelässä. Sadetta ja kylmää on edelleen luvassa monin paikoin, eikä maa pääse kuivamaan. Vaihtelut ovat isoja jopa saman kunnan sisällä.

Huolestuneimmat muistelevat jo katovuotta 1987, jolloin pelloille päästiin kylvöihin juuri näinä päivinä. Märkää ja kylmää oli silloinkin ja sato jäi monin paikoin kokonaan peltoon.

Tähän näkymään on vielä matkaa, mutta erityisesti vehnän tuottajat ovat jo huolissaan. Vaadittava kasvukausi on niin pitkä, että moni vehnäntuottaja pohtii parhaillaan korvaavaa tuotantoa, jos enää pystyy. Lisäkustannuksia tämäkin tuottajille joka tapauksessa aiheuttaa.

Satonäkymien ankeus voi toki vielä kirkastua, mutta säätilan olisi muututtava huomattavan nopeasti. Valitettavasti sään ääri-ilmiöt ovat ilmastonmuutoksen takia vain lisääntymässä ja osin siitä on tälläkin kertaa kysymys.

Kosteuden ja lämpösumman vaihtelu on toki ollut aina maataloudessa läsnä, mutta sattumanvaraisuus on kasvanut. Viime vuodet ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Tälläkin hetkellä osa tuottajista ennätti kylvää hyvän sään aikana, kun maaperän laatu ja sateiden kohdistuminen ja määrä antoivat siihen mahdollisuuden. Heidän satonäkymänsä on jo nyt huomattavasti paremmat kuin naapureiden, joilla samanlaista tilannetta ei tullut. Toki olettaen, että oraat eivät ole jääneet lammikoiden alle.

Satomäärät ja siitä saatava tulo ovat vaihdelleet muutenkin viime vuosina aiempaa enemmän. Näin käy hyvin todennäköisesti myös tänä kesänä.

Vielä tällä hetkellä satonäkymät hinnoista puhumattakaan ovat kuitenkin täysin säiden armoilla. Kevätviljat ja erikoiskasvit ovat kuitenkin jo nyt pahimmin uhattuina. Syysviljat ja erityisesti nurmi ovat tähän asti menestyneet paremmin.

Kovin pitkää kylmää kautta ei kuitenkaan enää tarvita, jotta toiveita hyvästä tai edes normaalista sadosta voidaan elätellä. Niin pitkällä kasvukausi joka tapauksessa jo on.

Suomalaisen tuottajan tunnelma jaetaan myös globaalisti. Viljojen ja muiden maataloustuotteiden hinnat maailman raaka-ainepörsseissä ovat olleet voimakkaassa nousussa. Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen lisää hintojen sahausta, mutta niukkuuden lisääntyminen on omiaan nostamaan myös ruuan hintaa muiden arvokkaiden hyödykkeiden tavoin.

Yhdysvaltain maatalousministeriön tuoreen raportin mukaan maailmanmarkkinoilla on nipin napin tarpeeksi viljoja ja öljykasveja tulevana talvena. Ilmastonmuutoksen edetessä maailman viljelypinta-ala vähenee (MT 24.5).

Vaikka viljelytavat ja lajikkeet varmasti muuttuvat vastaaman uutta ilmastoa, niukkuus lisääntyy maailmalla. Tällöin vahvoilla ovat ne toimijat, jotka pystyvät edes jollain tavalla ennakoitavaan tuotantoon ja tuotteiden varastointiin, jolloin niistä saatava hinta on mahdollisimman korkea maailmanmarkkinoiden muutosten mukaisesti.

Myös suomalaiset tuottajat ovat ottaneet tuntumaa maailmanmarkkinoiden futuureihin ja muihin instrumentteihin. Varastointi omiin siiloihin on myös tapa yrittää saada tuotteista hyvää hintaa.

Ennen tätä vilja olisi kuitenkin saatava kasvamaan ja myös korjatuksi. Seuraavat kaksi viikkoa ovat kesän sadon suhteen aivan olennaiset. Poutaa ja lämpöä odottaa koko kotimainen ruokaketju.

Poutaa ja lämpöä odottaa koko kotimainen ruokaketju.

Lue lisää

Nils Torvalds: Uhkana on, että Pohjolan metsävarat sosialisoidaan

Vihreän kehityksen haastava todellisuus

Maatalous on Suomessa tulevaisuuden ala

Sisä­ministeri Maria Ohisalolle