Pääkirjoitus

Ruuan hintapaine korostaa kotimaista

Ruuan hinta hipoo maailmalla ennätyksiä. YK:n ruokajärjestön FAO:n mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet nyt vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Ne ovat nyt korkeimmillaan kymmeneen vuoteen (MT 7.6.).

Kehitys saattaa hyvinkin jatkua samansuuntaisena. Ilmastonmuutoksen eteneminen vähentää maatalouteen soveltuvaa pinta-alaa väistämättä seuraavina vuosikymmeninä monissa maissa. Kun maailman väestö samaan aikaan kasvaa, ruuan hinnan nousupaine jatkuu.

Kun elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa, kotimaistenkin kaupparyhmien mahdollisuudet tuoda halpaa ruokaa maailmalta vähenevät. Korona-vuoden aikana suomalaiset kuluttajat ovat myös arvostaneet aiempaakin enemmän kotimaisia tuotteita. Omavaraisuuden merkityskin on taas huomattu.

Osa elintarvikeyhtiöstä on yltänyt kelpo tuloksiin. Muun muassa Snellman ja Atria ovat pystyneet nostamaan hinnoitteluvoimaansa.

Suomalaisen maatalouden kannattavuusongelmat eivät ole missään tapauksessa ohi, mutta tuottajien tunnelma on meilläkin parempi kuin vuosiin. Muun muassa maatalouskonekauppa käy nyt hyvin. Jopa käytettyjen koneiden markkinat ovat monen vuoden tauon jälkeen hyvässä vauhdissa (MT 7.6.).

Tässä on auttanut myös viime vuosien ongelmayhtiön HK Scanin selvä tulosparannus. Kun toinenkin suomalainen elintarvikejätti on paremmassa iskussa, kaupan mahdollisuus käyttää hyväkseen ruokamarkkinoiden heikkoa lenkkiä on vähentynyt.

Silti maailmanmarkkinahintojen välittyminen suomalaisiin tuottajahintoihin voisi monen tilallisen mielestä olla nopeampaakin. Vanha tulkinta, jonka mukaan lannoitteiden, energian ja muiden panosten hinta nousee tuotteiden hintoja huomattavasti nopeammin, elää vahvana.

Yhä selvempää on, että suomalaisen elintarviketeollisuuden ja samalla myös tuottajien paras mahdollisuus lisätä tuottojaan tulevaisuudessa on viennin vauhdittaminen. Suomalaisten määrä ei olennaisesti lisäänny, ruuan kulutus ei kotimaassa kasva ja vaikka kotimaisuus kuluttajien tottumuksissa vahvistuisikin, tuottajien kannalta kestävää hintojen nousua on vaikea rakentaa kotimarkkinoiden varaan.

Esimerkkejä viennin vauhdittumisesta on olemassa, eikä ulkomaankauppa ole enää pelkästään lupausten varassa. Silti sen eteen kannattaa tehdä kaikki. Muun muassa elintarviketeollisuusliiton uudelle toimitusjohtajalle Mikko Käkelälle avautuu tässä yhteydessä näytön paikka.

Kansainväliseen ruokamarkkinaan perehtyneelle teollisuuspomolle viennin edistäminen olisi mainio tapa muutenkin nostaa elintarviketeollisuuden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Samaan aikaan sekä tuottajien että elintarviketeollisuuden edunvalvonnan kannattaa edelleen pysyä tarkkoina tuontiruualta vaadittavien kriteerien tiukentamisessa. Sekä kansalliseen että Euroopan unionin lainsäädäntöön voi perustellusti vaatia tuontiruualle samoja vaatimuksia kuin sisämarkkinoilla myytäville tuotteille.

Antibioottien käytön rajoittaminen vastaamaan muun muassa Suomen tasoa on yhä painavampi ja eettisempi tavoite koko EU:lle. Tätä tavoitetta kannattaa jokaisen vastuullisen edunvalvojan edistää aina kotimaista kauppaa myöten.

Kun Euroopan unioni sinänsä perustellusti edistää vihreää siirtymää myös maataloudessa, ehtojen kohtuullistaminen eri maiden tuottajille on äärimmäisen tärkeää. Samaan aikaan unionin maatalouspolitiikassa kannattaa hakea uusia kumppanuksia, jotta vastuullinen tuotanto vahvistuisi globaalisti.

EU:n ilmasto- ja maatalouspolitiikan esimerkkiarvo ei yksin riitä. Muut on saatava mukaan. Yhdysvallat on noussut näissä asioissa uudelleen uskottavaksi kumppaniksi. Presidentti Joe Bidenin ilmastotoimet ovat olleet toiveita herättäviä.

EU:n on saatava Yhdysvallat mukaan ilmastotoimiinsa.

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikeuttaa Suomen perhosten olosuhteita – vain sopeutumiskykyiset pärjäävät

Suomalaisraportti: Ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike liittyy tulvien ja hirmumyrskyjen kaltaisiin katastrofeihin – viljelyolojen heikentyminen ei vielä vaikuta yhtä voimakkaasti

Pohjoinen merijää sulaa vielä aiemmin luultuakin nopeammin

Sipilä siirtyy ympäristövaliokunnan johtoon, Vanhanen nimettiin ulkoasiain- ja lakivaliokuntiin