Pääkirjoitus

Poliitikolla oikeus saada arvostusta

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon viime viikolla kokemat sydänoireet havahduttivat taas kerran politiikan raadollisen raskaaseen arkeen. Vaalivoittaja hakeutui itse hoitoon. Pallolaajennuksen avulla tilanne parani ja kollegat poliittisen kentän eri laidoilta lähettivät kokoomusjohtajalle kannustavia terveisiä.

Toivotukset tulevat varmasti täydestä sydämestä. Politiikan ammattilaiset tietävät tarkasti, kuinka raskasta ja vaativaa julkisen vallan käyttö on. He osaavat myös arvostaa niitä uhrauksia, joita puoluejohtajat tekevät paitsi oman liikkeensä eteen myös suomalaisen kansanvallan ja edustuksellisen demokratian puolesta.

Samaa arvostusta poliitikot voisivat hyvin vaatia meiltä muiltakin. Näin he eivät kuitenkaan tee. Edelleen vahvana elää käsitys, että vallan kansalta saaneiden on kestettävä ihan kaikki. Uupuminen tai sairastuminen on edelleen liian monille merkki heikkoudesta, joka vaaliuurnilla olisi syytä muistaa.

Politiikan kriitikoille ministerien tai puoluejohtajien työmäärä ei ole selvillä tai sitä ei haluta ymmärtää. Kuitenkin vähintään 12 tunnin työpäivät ovat vastuullisissa tehtävissä toimiville tuiki tavallisia. Niitä tehdään usein myös viikonloppuisin.

Avainministereillä tai puoluejohtajilla ei edes ole viikoittaisia vapaapäiviä samassa merkityksessä kuin tavallisilla palkansaajilla. Puolikas yhdestä viikonlopun päivästä perheen kanssa on jo saavutus.

Hyvin pitkälti sama pätee myös kansanedustajiin. Eduskuntatyön lisäksi on pidettävä tiivistä yhteyttä oman vaalipiirin sidosryhmiin. Jos kansaa haluaa edustaa, omien kannattajien toiveet ja murheet on tiedettävä. Tämä ei onnistu ilman yhteydenpitoa.

Edelleen silloin tällöin esille nouseva kritiikki kansanedustajien pitkistä lomista on myös vailla pohjaa. Kun loma koittaa, samalla alkaa myös kesätapahtumien ja erilaisten sidosryhmien vaatimusten vyöry. Niistä kansanedustajan on vaikea kieltäytyä. Ei, vaikka oma keho tai perhe muuta vaatisi.

Vähitellen asenteet saattavat kuitenkin poliitikkojen suhteenkin muuttua. Mitä enemmän poliitikot kertovat arjestaan ja avaavat politiikan käytäntöjä, sitä helpompi kansalaisten on asiaan samaistua.

Sekä Orpon että aiemman pääministerin Antti Rinteen (sd.) avoin viestintä sairastumisistaan on suurta vahvuutta. Se tuottaa kohtuullisuutta siihen odotukseen, mitä poliitikoilta vaaditaan.

Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) aamiaiskohu asettuu yhä paremmin mittasuhteeseen. Samoin aiemman keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin viestintäkohu.

Vastuullista ja äärimmäisen hektistä työtä tekevien on voitava luottaa myös avustajien ja virkakoneiston työhön. Siellä tehdyistä virheistä ministeritkään eivät voi kaikilta osin olla vastuussa.

Poliitikoilla itsellään on asiassa myös peiliin katsomisen paikka. Pelkästään kansalaisista olemassa oleva poliittinen kulttuuri ei ole peräisin. Poliitikoilla itsellään on asiasta suuri vastuu.

Kun vallasta kamppaillaan, keinovalikoima on raaistunut. Sosiaalinen media on lisännyt jatkuvaa painetta ympärivuorokautisen kritiikin kohteena olemiselle. Kansalaisten lisäksi myös poliitikkokollegat käyttävät yhä helpommin jokaista minuuttia vastapuolen arvosteluun.

Vaikka kritiikki ja suora puhe ovat demokratian toteutumisen peruspilareita, myös puhetapaa ja kritiikin aihetta olisi syytä miettiä. Onko kyse aina asiasta, vaiko puhtaasti henkilöön menevästä arvostelusta?

Suuri osa suomalaisista miettii jo tätä. Maltillisuus ja kohtuullisuus saattavat sittenkin olla uusi trendi nykyisen vastakohtaisuuksia korostavan poliittisen kulttuurin sijaan.

Petteri Orpon ja Antti Rinteen avoin viestintä sairastumisistaan on suurta vahvuutta

Lue lisää

Mikä on arvonnousvero?

Kokoomuksen Orpo perää työperäisen maahanmuuton helpottamista Ylen haastattelussa

Oppositio kritisoi hallituksen budjettiriihtä kyselytunnilla – Orpo syytti riittämättömistä työllisyyspäätöksistä

IS: Demarit kierrättävät ministereitään – Antti Rinne nousemassa työministeriksi