Pääkirjoitus

Sahateollisuus on jälleen tulevaisuutta

Koronan jälkeisestä jälleenrakennuksesta on puhuttu varsinkin juhlapuheissa.

Korona ei ole vielä ohi, mutta rakentaminen on jo käynnissä tuhansilla tonteilla ympäri Suomea. Pientaloteollisuus ry arvioi, että tänä vuonna aloitetaan 8 500 pientalon rakentaminen, mikä on korkein luku vuosiin (MT Metsä 12.7.).

Talotehtaat ennustavat alalle jopa kolmanneksen myynnin kasvua. Puu on pientalojen ylivoimaisesti suosituin rakennusmateriaali. Eniten suosiotaan on viime vuosina lisännyt perinteinen hirsirakentaminen, jonka ekologisuuteen ja terveellisyyteen suomalaiset uskovat vahvasti.

Pientalorakentamisen uusi nousu on yksi koronan pitkäkestoisimpia seurauksia. Vielä pari vuotta sitten rakennusteollisuus vannoi betonilähiöiden ja miniasuntojen nimiin.

Kysyntä nostaa tunnetusti hintoja, mikä on näkynyt jo pitkään puutavaramarkkinoilla. Sahatavaran vientihinnat ovat nousseet hurjasti. Yhdysvalloissa höylätyn kakkosnelosen hinta hipoi keväällä 800 euroa kuutiolta, mikä on lähes nelinkertainen hinta viimeksi kuluneiden vuosien keskihintaan verrattuna.

Puutavaran ohella ovat nousseet lähes kaikkien rakennustarvikkeiden hinnat.

Hintojen nopea nousu yllätti talotoimittajat ja osalla on ollut jopa puutavaran saatavuusongelmia.

Kaupat talotoimituksista tehdään tyypillisesti pitkälle tulevaisuuteen, mikä vaikeuttaa hintojen ennakointia. Hintojen nousun vuoksi talotehtaiden puutavarakustannukset ovat ehtineet kaksinkertaistua kaupanteon ja hankkeen valmistumisen välissä.

Talotehdas ei voi siirtää jälkeenpäin hintojen nousua lopputuotteen hintaan. Suurimmissa vaikeuksissa ovat toimittajat, joilla ei ole omaa sahaustoimintaa.

Pitkään vaikeuksissa olleelle sahateollisuudelle koronasuhdanne muistuttaa Korean sodan aikaista kysyntäpiikkiä 1950-luvulla. Sahoilla onkin käynnissä investointiaalto, jollaista ei ole Suomessa nähty sitten 1990-luvun.

Isoista investoinneista ovat kertoneet ainakin Metsä Group Raumalla, Junnikkala Oulussa, Versowood Vierumäellä, Kuhmo ja Koskisen Oy Kärkölässä.

Investoinnit eivät merkittävästi lisää sahateollisuuden kokonaiskapasiteettia, mutta niillä saadaan osin vanhentunutta kalustoa päivitettyä kilpailijamaiden tasolle ja toivon mukaan sen ylikin. Digitalisaation mahdollistama tehokkaampi puun käyttö palvelee myös ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutumista.

Maailmanmarkkinoiden koronabuumi hellittää aikanaan, mutta sahatavaran hintojen odotetaan huippusuhdanteen jälkeenkin jäävän viime vuosien tasoa korkeammalle. Ilmastotavoitteet kun suosivat puurakentamista kaikkialla maailmassa.

Osa sahatavaran ja sellun hintojen noususta on päätynyt puun kantohintoihin, vaikka hintojen liikkeet ovatkin sahatavaraan verrattuna olleet rauhallisia.

Puun saatavuuden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että korkealaatuisesta tukkipuusta maksetaan markkinatilanteen mukainen hinta. Kestävään metsänhoitoon tehdyt investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin koko kansantaloudelle.

Metsäalan suurimmat uhkakuvat ovat tällä hetkellä poliittisia.

Euroopan komission odotetaan tänään keskiviikkona julkistavan ilmastopaketin, joka pahimmillaan rajoittaisi puun käyttöä, lisäisi metsänomistajien byrokratiaa ja vaarantaisi kestävyystavoitteiden toteutumisen esimerkiksi rakentamisessa.

EU:n metsäisten jäsenmaiden ja metsäalan toimijoiden ympäri Eurooppaa on aktiivisesti torjuttava esitykset, jotka horjuttavat alan tulevaisuutta ja keskittävät kansallista päätösvaltaa Brysseliin.

Koronasuhdanne muistuttaa Korean sodan aikaista kysyntäpiikkiä

Lue lisää

EU vienyt jo vallan metsissämme

Kanadan metsäpalot nostavat sahatavaran hintaa Pohjois-Amerikassa

Sahatavaran hinnat laskeneet Yhdysvalloissa jo 70 prosenttia

Huippusuhdanne käynnisti sahateollisuuden investointien aallon – yritykset kurovat kiinni kilpailijamaiden etumatkaa