Pääkirjoitus

Pelastuspalvelujen saatavuus turvattava

Sote-uudistuksen käsittely on täyttänyt poliitikkojen kalenterit jo vuosien ajan. Keskustelu on pyörinyt pitkälti hallintomallin ja sairaaloiden sijainnin ympärillä.

Osana eduskunnan hyväksymää uudistusta myös pelastustoimi siirtyy maakuntien vastuulle vuoden 2023 alussa. Keskustelussa taka-alalle jääneiden pelastuspalveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta on syytä olla huolissaan.

Keskimäärin ihminen tarvitsee elämänsä aikana harvoin palokunnan tai ensihoidon palveluita. Kun tilanne sitten osuu kohdalle, on usein kyse elämästä ja kuolemasta. Hyvin toimivia pelastuspalveluja on Suomessa totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Niin ei välttämättä ole tulevaisuudessa.

Suomen pelastusalan ammattilaisten (SPAL) liiton johtajan Kim Nikulan mukaan pelastustoimen rahoitusvaje on jo ennen uudistusta 81 miljoonaa euroa. Nikulan mukaan palvelutason turvaaminen edellyttäisi lähivuosina 1 000 lisäviran perustamista alalle (MT Viikonvaihde 16.7.).

Suomen sopimuspalokuntien liiton (SSPL) järjestöpäällikkö Aleksi Peurala arvioi tässä lehdessä vajeen olevan jopa 150 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kalustoon, koulutukseen ja kiinteistöihin tarvittavat uudistukset.

Osin kustannusten nousuun vaikuttaa työtuomioistuimen viime vuoden maaliskuussa tekemä päätös, jonka mukaan palomiesten varallaoloaika on tosiasiassa työaikaa. Palomiehillä on pääsääntöisesti velvollisuus saapua paloasemalle viiden minuutin sisällä hälytyksestä.

Peurala kertoo karua kuvaa palolaitosten tilanteesta eri puolilla Suomea. Homeisia kiinteistöjä, vanhentuneita varusteita ja epävarmoja hälytysjärjestelmiä.

Näiden lisäksi sopimuspalokunnat kärsivät vakinaisten palokuntien tapaan henkilöstöpulasta. Uusi palokuntalainen joutuu odottamaan peruskoulutustaan jopa kolme vuotta. Ennen koulutuksen suorittamista ei voi osallistua hälytystehtäviin. Uskomattomalta tuntuu myös tieto, että kukaan ei tiedä kuinka paljon hälytystoimintaan osallistuvia palokuntalaisia Suomessa on.

Pelastustoimen toimintavalmiusajoille on asetettu tiukat tavoitteet. Valitettavasti aluehallintovirastot ovat viime vuosina joutuneet moittimaan useita pelastuslaitoksia siitä, ettei asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Tiukat tavoitteet eivät auta, jos resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä riittävän nopeaan toimintaan.

Maakuntauudistuksen ei pitäisi vaikuttaa kovinkaan paljoa pelastustoiminnan käytännön toteutukseen. Sen sijaan tulevien hyvinvointialueiden tulee ottaa vakavasti pelastustoiminnan johtaminen ja kehittäminen.

On selvää, että siihen tarvitaan myös lisää rahaa. Erityisen tärkeää on pitää huolta siitä, että pelastuspalveluiden taso voidaan pitää korkeana koko maassa, myös harvemmin asutuilla alueilla.

Suomen palo- ja pelastustoimi on esimerkki isoksi osaksi vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä, joka on taannut perusturvallisuuteen liittyvät palvelut kaikkialla maassa.

Pelastustoimen merkitys ei tulevaisuudessa ainakaan vähene. Väestö ikääntyy, etäisyys vaativaan erikoissairaanhoitoon kasvaa ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja niistä johtuvia onnettomuuksia.

Rajallisten resurssien maailmassa pitää myös uskaltaa tehdä valintoja asioiden tärkeysjärjestyksestä. Asetetaanko etusijalle kalliiden erikoishoitojen saatavuus, jonotusaika lääkärin vastaanotolle vai ambulanssin toimintavalmiusaika?

Pelastuspalvelujen saatavuuden turvaaminen on jokaisen valtion perustehtävä. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisen on voitava luottaa siihen, että apu on saatavissa kun hätä on todellinen.

Kun tilanne osuu kohdalle, on usein kyse elämästä ja kuolemasta

Lue lisää

Sote vähentää demokratiaa

Keskittäminen lisää ilmastokuormaa

Sote tuhoaa demokratiaa

Sote pyrkii vahvistamaan peruspalveluja