Pääkirjoitus

Kotimarkkinat yhä tärkeät lihataloille

Isojen lihatalojen HKScanin ja Atrian toisen neljänneksen tulokset osoittavat, että ala on sopeutumassa koronan jälkeiseen talouteen.

Atrian liikevaihto kasvoi 26 miljoo­nalla eurolla lähes 750 miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto oli puolen vuoden ajalta nyt 19,1 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 6,4 miljoonaa euroa. HKScanin liikevaihto ja liikevoitto pysyivät samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Liikevoittoprosenteilla mitattuna lihanjalostus ei edelleenkään ole hyvin kannattava toimiala.

Atrian alkuvuoden liiketoimintaa vauhditti kasvanut sianlihan vienti Kiinaan. Toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan Kiinan vientihinnat ovat kuitenkin laskeneet kesän kynnyksellä.

Parhaassa vedossa lihatalojen liiketoiminta on kotimarkkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Korona­rajoitusten purkaminen näkyy siinä että molemmat yhtiöt raportoivat food service- eli ravintola-alan myynnin kasvusta.

Suomessa erityisesti ateria­komponenttien ja lihavalmisteiden eli pitkälle jalostettujen tuotteiden menekki kasvoi huhti–kesäkuussa selvästi. Näyttää siltä, että koronapandemia ei ole aiheuttanut pysyviä muutoksia ihmisten kulutuskäyttäytymisessä. Paljon puhutusta lihan kulutuksen vähenemisestä ei myöskään löydy yhtiöiden tuloksista viitteitä. Ravintolamyynnin palautuminen jatkunee vielä loppuvuoden ajan ja vähittäiskaupan myynnin kasvu taittuu.

Atria myi keväällä pois venäläisen tytäryhtiönsä Pit-Productin. Se on tehnyt vuositasolla useamman miljoonan euroa tappiota.

Kaupan takia Atria kirjasi toisella neljänneksellä tuloksestaan kertaluontoisesti valuuttakurssien muunto­eroa 45 miljoonaa euroa. Eroa oli kertynyt näin paljon, koska ruplan kurssi on heikentynyt merkittävästi sinä aikana, kun Atrialla oli teollista toimintaa Venäjällä.

Venäjällä Sibylla-pikaruuan myynti jatkuu osana Atrian liiketoimintaa. Toiminta raportoidaan osana Atria Ruotsin liiketoiminta-aluetta. Sibyllan myynti Venäjällä on kehittynyt Gröhnin mukaan hyvin.

Atria ei ole ainut Venäjän liike­toiminnassa rahojaan menettänyt suomalaisyritys. HKScanin suurimmat haasteet taas ovat Tanskassa ja Baltian markkinoilla. Tanskassa harmina oli toimialaa kiusaava lintu­influenssatilanne ja siitä johtuvat EU:n ulkopuolisen viennin rajoitukset.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) vaikuttaa edelleen Euroopan sisämarkkinoilla, kun saksalaisen lihan vienti EU:n ulkopuolelle on rajoitettua.

Kiinan markkinoiden veto määrit­teleekin pitkälti sianlihan hintaa tulevaisuudessa. Hinnoissa on lasku­painetta, mutta isot vaihtelut ovat valtavalla markkinalla mahdollisia jatkossakin.

Kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet satonäkymiä Suomessa ja maailmalla. Myös maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat lähteneet nousuun. Tuottajien näkökulmasta tilanne on valitettavan tuttu. Lihan hinnan korotuksia on vaikea saada läpi markkinoilla, vaikka kustannukset nousevat vauhdilla.

Avainasemassa ovat kaupan keskusliikkeet, jotka ovat korona- aikana tehneet huomattavan suurta tulosta. Kaupalla on nyt varaa maksaa laadukkaasti tuotetusta kotimaisesta ruuasta. Samalla lihatalojen on aktiivisesti tavoiteltava uusia vienti­markkinoita myös muualta kuin Kiinasta.

Suomalainen ruoka syödään pääosin Suomessa.

Viime kädessä ruuan arvostuksen ja hinnan määräävätkin suomalaiset kuluttajat. Kesäloma- ja grillikausi on parasta aikaa nauttia puhtaasta kotimaisesta ruuasta. Se on myös paras tapa antaa tunnustusta myös ruuan tuottajille. Viljelijät pitävät huolta siitä, että turvallista ruokaa riittää, tapahtui säätilassa tai maailman politiikassa mitä hyvänsä.

Juttua korjattu 24.7. klo 14:49. Atrian venäläinen tytäryhtiö Pit-Product on tehnyt vuositasolla usean miljoonan euron tappiota, ei 35 miljoonan euron tappiota, kuten tekstissä virheellisesti todettiin.

Viime kädessä ruuan arvostuksen määräävät suoma­laiset kuluttajat.

Lue lisää

Leipomo Rosten aloitti yhteistyön HKScanin kanssa

Atria jälleen Suomen tunnetuin ruokamerkki

Maataloudessa edessä ankara talvi

Valio, Atria ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhteistyössä mallia maidon- ja naudanlihantuotannon hiilijalanjäljen laskentaan