Pääkirjoitus

Purra sai edeltäjäänsä vakaamman puolueen

Perussuomalaiset valitsi lauantaina puheenjohtajakseen odotetusti kansanedustaja Riikka Purran. Hän sai jo vaalin ensimmäisellä kierroksella 774 yhteensä 1 302 annetusta äänestä.

Varapuheenjohtajiksi kokous valitsi uuden kolmikon – Leena Meren, Mauri Peltokankaan ja Sebastian Tynkkysen. Simo Grönroos menetti puoluesihteerin paikkansa Arto Luukkaselle.

Verrattuna edeltäjäänsä Purra saa johdettavakseen vakaassa tilassa olevan puolueen. Väistynyt puheenjohtaja Jussi Halla-aho voitti vuoden 2017 Jyväskylän kokouksessa Sampo Terhon, jonka perussuomalaisten perustaja ja ikoni Timo Soini halusi vallanperijäkseen. Hävinnyt puolue-eliitti, ministerit ja suuri osa eduskuntaryhmää irtosi puolueesta ja jatkoi Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa sinisinä.

Perussuomalaiset kuitenkin seurasivat puoluekokouksen tahtoa. Halla-aho oli lähellä nostaa puolueensa suurimmaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Siniset jäivät ilman edustajia.

Halla-ahon luopuminen vain neljän vuoden puheenjohtajuuden jälkeen oli yllätys. Yhdeksi syyksi epäillään, että Halla-aho koki henkilönsä vaikeuttavan puolueen pääsyä hallitukseen. Perussuomalaisten historiaan hän jää kuitenkin voittavana puheenjohtajana, joka palautti Soinin kauden lopulla hallituksessa romahtaneen kannatuksen.

Edeltäjänsä tapaan myös Halla-ahon ympärille muodostui vahva henkilökultti. Toisin kuin Soini, Halla-aho vaikutti kannattajiensa palvonnasta lähinnä vaivaantuneelta. Jos Soinin suosio perustui "maisterisjätkän" lennokkaisiin sutkauksiin, Halla-aho rakensi karismansa tohtoritason kuivakkaan ja usein kohdettaan säälimättömään sarkasmiin.

Riikka Purra ilmoitti heti valintansa jälkeen tavoittelevansa vaalivoittoa ja pääministerin tehtävää vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Gallupien kärkisijoilla keikkuvan puolueen johtaja ei toki voi vähempää tavoitellakaan.

Perussuomalaisten linja ei muutu puheenjohtajan vaihduttua. Purra on ollut itse rakentamassa Halla-ahon perussuomalaisia ensin poliittisena suunnittelijana, myöhemmin kansanedustajana ja varapuheenjohtajana.

Puolueen linjaan kuuluu jatkossakin tiukka maahanmuuttovastaisuus, EU-kriittisyys, kansallismielisyys sekä ilmastotoimien kyseenalaistaminen. Purra antaa tälle politiikalle nyt uudet kasvot ja persoonan – kenties jopa aiempaa ärhäkämmän.

Halla-ahon aikana perussuomalaiset liikkuivat selvästi oikealle. Myös Purra on ollut muutosta rakentamassa. Timo Soinin perussuomalaiset keräsi huomattavaa kannatusta myös SDP:tä äänestäneistä duunareista. Nykyisin puolue kalastaa lähinnä kokoomuksen ja keskustan vesillä. Luultavasti se pitää niitä kuitenkin samalla kiinnostavimpina hallituskumppaneina.

Jo ennen valintaansa Purra kertoi torjuvansa hallitusyhteistyön Sanna Marinin johtaman SDP:n kanssa. Jos vihreät on aiemmin ollut politiikassa perussuomalaisten päämaali, nyt maali näyttää vaihtuvan SDP:hen ja sen suosittuun puheenjohtajaan.

Jussi Halla-aho teki jäähyväispuheessaan tilaa Purran ja puolueen mahdolliselle hallitustielle – hän muistutti, että se vaatii myös kompromisseja. Halla-aho hauskuutti kokousväkeä muistelemalla, että media ja poliittiset vastustajat epäilivät Soinilta hänelle jääneitä saappaita liian isoiksi. Nyt hän on kuulemansa mukaan jättämässä liian isoja saappaita seuraajalleen.

Purran osalta saappaiden täyttäminen jää nähtäväksi. Maaseudun Tulevaisuuden lukijat voivat tarkkailla tätä läheltä, sillä perussuomalaisten uusi puheenjohtaja aloitti kesällä yhtenä lehden vieraskolumnisteista.

Purra voisi muuttaa myös puolueensa hieman kompleksista suhdetta mediaan. Samaa "vääryyttä" koetaan muissakin puolueissa, mutta pienemmällä metelillä.

Perussuomalaisten päämaali vaihtuu vihreistä SDP:hen ja sen puheenjohtajaan.

Lue lisää

Punamultaa tarjolla myös oppositioon

Monipaikkaisuus lisää hyvinvointia

Purra tasapainoilee

Liike Nyt liittyi perussuomalaisten välikysymykseen maahanmuutosta