Pääkirjoitus

Ravinnepäästöt ovat yhteinen ongelma

Sekä kasvihuonekaasujen päästöt että ravinteiden huuhtoutuminen on julkisuudessa laitettu lähes poikkeuksetta maatalouden piikkiin. Viimeksi hallituksen budjettiriihen alla annettiin ymmärtää, etteivät maatalouden ympäristötoimet ole tuottaneet lainkaan tulosta.

Vaikka viime aikoina on keskitytty ilmastonmuutoksen torjuntaan, samansisältöistä keskustelua on vuosia käyty ravinteiden huuhtoutumisesta. Moni asiantuntijakin on todistanut, ettei maataloudessa ole tehty huuhtoutumisen vähentämiseksi mitään.

Näinhän asia ei ole. Esimerkiksi fosforin käyttö on maataloudessa vähentynyt niin paljon, että fosforin puutteesta kärsivät pelot ovat yleistyneet. Satotaso kärsii ja fosforin puute heikentää viljeltävien kasvien muiden ravinteiden ottokykyä. EuroFins Agron tutkimusagrologin Virpi Saksa muistuttaa, että tämä lisää riskiä typen huuhtoutumiseen. (MT 13.9.)

Myös metsätalouden syntilista on pitkä. Metsien hakkuut uhkaavat hiilinielujen ja -varastojen lisäksi luonnon monimuotoisuutta.

Vaikka asiasta ei haluta puhuakaan, myös kaupungeissa tapahtuu ravinteiden huuhtoutumista vesitöihin. Niitä ei kuitenkaan löydy Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Tämä on yksi syy siihen, että Luken ravinnepäästölaskelmissa korostuvat maatalouden päästöt.

Helsingin yliopiston Helsingissä ja Lahdessa kymmenen vuoden ajan tekemien mittausten mukaan kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin liki yhtä paljon fosforia ja kiintoaineita kuin vastaavalta peltoalalta. (MT 13.9.)

Fosforin ja kiintoaineksien lisäksi vesistöihin valuu sadevesien mukana mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä. Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professorin Heikki Setälän mielestä mittauksen tulokset ovat yleistettävissä muihinkin kaupunkeihin.

Viljelijöiden syyllistämisessä ravinteiden valumisesta Itämereen pitää Seppälän mielestä laittaa nyt suut suppuun. Muiden syyllistämisen sijaan pitää hänen mielestään miettiä, mitä kaupunkilaiset tekevät. Kun ongelma nyt tiedetään, pitää kaupunkien hulevesille tehdä Seppälän mielestä jotakin.

Vesistöjen kunnostamiseen on monissa kaupungeissakin panostettu. Seppälän mielestä on kuitenkin huomionarvosta, että vesistöjä kyllä kunnostetaan isolla rahalla, mutta samaan aikaan niihin suolletaan katuja huuhtovat vedet tupakantumppeineen.

Keinoja vähentää huuhtoumista ovat muun muassa viheralueet ja rakennetut kosteikot. Vaikka Seppälän mukaan Suomessa harvemmin lannoiteta viheralueita, niin niiden perustamisen yhteydessä ravinteita kyllä käytetään reippaasti. Viheralueiden perustamisessa käytetään usein kompostoitua puhdistamolietettä, jonka fosforipitoisuus on hyvin korkea.

Puhdistamolietteen käyttö ei ole muutenkaan ongelmatonta, koska se saattaa sisältää ravinteiden lisäksi monia haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja, lääkejäämiä ja mikromuovia.

On ihmeellistä, että kaupunkien hulevesien ravinnepäästöistä puhutaan vasta nyt, vaikka niiden mittaaminen on helppoa. Helsingissä ja Lahdessa mittaukset on tehty sadevesiviemäreiden purkuputkien päästä. Ne on nyt huomioitava ravinnepäästöissä jätevesiputkien rikkoutumisen ja ohivirtauksen ohella.

Maa- ja metsätalouden kohtelu päästöjä koskevassa keskustelussa muistuttaa vanhan sanontaa: Kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä keksitään.

Asiat ovat paljon monisyisempiä. Kaikilla on syytä katsoa peiliin eikä etsiä syyllisiä muista. Jokaisen on tehtävä osansa, koska päästöt ja niistä aiheutuvat ongelmat ovat yhteisiä. Erityinen vastuu on poliitikoilla. Maa- ja metsätalouden syyllistäminen poliittisista syistä ei ilmastoa eikä vesistöjä auta.

Viljelijöiden syyllistämisessä on laitettava nyt suut suppuun.

Lue lisää

Puoli miljoonaa viljavuusnäytettä: Peltojen fosfori hupenee, mutta hiiltä sitoutuu

Kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin fosforia ja kiintoaineita liki yhtä paljon kuin pelloilta: "Viljelijöitä syytetään ravinteista, mutta nyt pitäisi pistää suut suppuun ja miettiä, mitä me kaupunkilaiset teemme"

Itämeren rauhallisen sinilevätilanteen syy on mysteeri

”Pisarassa vettä on action-leffa menossa koko ajan" – litrassa Itämeren vettä on noin miljardi bakteeria