Pääkirjoitus

Poliittinen riski kasvaa metsässä

Maaseudun Tulevaisuuden Metsätutkakyselyyn vastanneista metsänomistaja neljä viidestä on huolissaan EU:n metsiä koskevasta politiikasta. Yli sata hehtaaria metsää omistavista 86 prosenttia oli tätä mieltä. (MT 20.9.)

Usein toistetun hokeman mukaan, Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa metsäasioissa, vaan päätäntävalta kuuluu jäsenvaltioille. Tämä pitää EU:n perussopimusten mukaan kyllä paikkansa, mutta käytännössä unioni pyrkii puuttumaan metsiä koskevaan kansalliseen päätöksentekoon hyvinkin vahvasti. Tätä tapahtuu jo nyt, mutta tulevaisuudessa vieläkin enemmän, jos meneillään olevia hankkeita ei pidetä tarkasti silmällä.

Huoleen on paljonkin aihetta. EU pyrkii vaikuttamaan metsiin ja niiden käyttöön monella tavalla. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan erilaiset politiikkavalmistelut vyöryvät mutkan kautta suomalaisin metsiin. Tällaisia ovat muun muassa EU:n metsästrategia, metsien- ja maankäyttöä koskevan Lulucf:n päivitys, puun polton kestävyyttä koskeva Red III -asetus, kestävän rahoituksen lainsäädännön vaikutus metsiin sekä monimuotoisuusstrategia.

EU:n metsästrategia on parhaillaan lausuntokierroksella. Strategialla ei ole sinänsä oikeudellista vaikutusta, mutta sen linjaukset tulevat kuitenkin vaikuttamaan tulevaan lainsäädäntöön. Strategia sisältää muun muassa metsien hoitoon, käyttöön, suunnitteluun ja hallintoon liittyviä asioita.

Metsästrategia kehittää metsätalouden uusia kriteerejä ja indikaattoreita sekä korostaa pitkäkestoisten puutuotteiden edistämistä. Painotus on monimuotoisuudessa ja ilmastonäkökulmissa. Taloudellisia ja sosiaalisia puolia sen sijaan käsitellään vain yleisellä tasolla.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta otti viime viikolla kantaa EU:n metsästrategiaan. Valiokunta näki siinä paljon hyvää, mutta painotti jälleen jäsenmaiden oikeutta päättää metsistään.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mielestä valiokunnan kannanotossa oli samaa vikaa kuin komission esityksessä. Niemi totesi Twitterissä: "Olisihan sitä toivonut. että Valtioneuvoston EU:n metsästrategiaa koskevassa tiedotteessa olisi ollut sananen metsien ja metsäsektorin taloudellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä Suomelle". Niiden puuttuminen kertoo Niemen mukaan aika paljon.

Mäki-Hakolan mielestä Suomen hallituksen suhtautuminen EU:n metsästrategiaan on sinänsä kunnossa, mutta se ei riitä. Hänen mukaansa nyt pitää katsoa myös kaikkia valmisteilla olevia metsään vaikuttavia EU-päätöksiä. Mäki-Hakolan mielestä hallitukselta puuttuu selkeä kanta metsäpolitiikasta. Nyt näyttää hänen mukaansa siltä, että EU-säännökset ovat muodostumassa metsätalouden kannalta mahdottomiksi.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nina Malm on Mäki-Hakolan kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään metsäpolitiikkaan pitää pystyä reagoimaan nykyistä vahvemmin. Malmin mukaan on keskeistä, myös huolehtia siitä, että Suomeen saadaan jatkossakin metsäteollisuuden investointeja.

On tärkeää, että suomalaiset päättäjät sekä kotimaassa että EU-parlamentissa kykenevät pitämään huolta metsistämme ja torjumaan isoimmat metsiin kohdistuvat poliittiset riskit. Tässä työssä auttaa, että myös metsänomistajat tekevät oman osansa ja pitävät metsistään huolta. Ajallaan tehdyt metsänhoitotyöt lisäävät puuston kasvua ja mahdollistavat metsäteollisuuden uudet investoinnit.

Hyvin hoidetut metsät sitovat myös entistä enemmän ja tehokkaammin hiilidioksidia ja tuottavat samalla teollisuuden käyttöön hyvälaatuista puuta. Siitä on hyvä tehdä pitkäikäisiä puutuotteita, joissa hiili säilyy varastossa pitkään.

EU pyrkii vaikuttamaan metsiin ja niiden käyttöön monella tavalla.

Lue lisää

Yliö: Metsänomistajat joutuvat puukaupassa eriarvoiseen asemaan – yksityismetsiin merkityt "korkean suojeluarvon alueet" ovat riski omaisuuden arvolle

HCV-kartat ovat riski metsäomaisuuden arvolle

Ministeri Leppä metsästrategiasta: "Metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden kansallisen toimivallan alle"

Metsänomistajajärjestöt vaativat muutosta metsästrategiaan – "Käyttäkää metsäsektorin potentiaalia"