Pääkirjoitus

Lisää uutta tietoa peltojen päästöistä

Meneillään olevassa – ajoittain kiivaassa – ilmastokeskustelussa maatalous on usein laitettu syytettyjen penkille. Erityisesti turvepellot ovat olleet keskustelun kuuma peruna ja päästöjen hiilenmusta piste.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) perusteli Vierailija-palstalla turvepeltojen päästöjen vähentämistarvetta niin sanotulla yleisellä totuudella. Sen mukaan turvemaita on Suomen viljelyalasta vain noin kymmenen prosenttia, mutta ne tuotavat yli puolet maatalouden päästöistä. (MT 18.8.)

Päättäjien pitää perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Näin pitää olla erityisesti sellaisia päätöksiä tehtäessä, joilla on merkittäviä vaikutuksia tavallisten kansalaisten elämään. Kalliiksi tulevien päätösten täytyy olla myös vaikuttavia.

On tärkeää, että turvepeltojen päästöjä tutkitaan nyt monella eri taholla, koska tutkittua tietoa on liian vähän.

Saadut tulokset voivat muuttaa vallalla olevan yleisen tiedon, koska uusimpien tutkimusten mukaan turvemaat eivät olekaan niin pahoja ilmastolle kuin aiemmin on luultu. Esiin on noussut muun muassa kysymyksiä turvepeltojen määrästä ja niiden todellisista päästöistä.

Salolainen Datasense on tehnyt kesän aikana mittauksia nurmipeitteisillä pelloilla eri puolilla Suomea. Mittausten mukaan turvemaista ei vapautunut kasvukaudella hiilidioksidia kivennäismaata enempää. Ei ole yllätys, että lannoitetut alueet sitovat hiiltä enemmän, koska kasvusto on rehevää ja pidempään pelloilla. (Yle 22.9.)

Tärkeää on myös tutkia, miten päästöjä saadaan vähennettyä. Datasensen mittaukset liittyvät Valion ilmasto-ohjelmaan, jolla tähdätään muun muassa maaperän hiilinielujen vahvistamiseen ja turvemaiden päästöjen hillintään.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruukin tutkimusasemalla menossa olevassa tutkimuksessa. Vaikka tietoa tarvitaan vielä lisää, niin viitteitä on siitä, että Ruukin ohutturpeiset maat sitovat lähes yhtä paljon hiiltä kuin pellosta vapautuu takaisin ilmakehään. (MT 5.7.)

ProAgrian erityisasiantuntija Risto Jokela arvioi, että turvemaiden kasvihuonekaasujen päästöjä on saatettu yliarvioida, koska turvepeltojen määrä sekä niiden päästöt on yliarvioitu. Nykyisten laskelmien pohjana käytetyssä Luken maannostietokannassa esimerkiksi turve- ja multamaita ei ole eroteltu.

Ylen haastattelussa Luken tutkimusprofessori Kristiina Regina totesi, että Datasensen mittausten aikajana on lyhyt. Hän huomautti, että yleisen käsityksen mukaan kasvuston hiilensidonta ei kompensoi hiilivirtaa, joka syntyy turpeen hajotessa erityisesti kasvukauden ulkopuolella ja niiton jälkeen.

Regina kirjoitti yhdessä Hanna Kekkosen ja Nina Peuhkurin kanssa, että arvio turvepeltojen pinta-alasta perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan aineistoon, mutta ilmastopolitiikan tarpeisiin tarvittaisiin täsmällisempää tietoa turvepeltojen esiintymisestä. Heidän mukaansa Luken koordinoimassa ja MMM:n rahoittamassa tutkimuksessa (2021–2023) on kehitteillä tähän tarkoitukseen uusi ratkaisu, joka hyödyntää kaukokartoitus- ja maastoaineistoja sekä koneoppimismallinnusta. (MT 20.7.)

Uutta tutkimustietoa on tulossa, mutta vasta muutaman vuoden kuluttua. Suomen ilmastopaneelin on määrä arvioida jo ensi vuoden helmikuussa, ovatko hallituksen budjettiriihessä tekemät ilmastopäätökset riittäviä. Mihin tämä arvio perustuu maatalouden osalta, kun esimerkiksi Luken tutkimus turvepeltojen määrästä valmistuu vuonna 2023?

Kyse on myös huoltovarmuudesta ilmastonmuutoksen paineessa. Käytännön viljelijät tietävät viime kesänkin perusteella, että multavilta mailta sai jopa normaalin sadon, mutta kovilla kivennäismailla sato jäi pieneksi tai jopa olemattomaksi.

Turvepellot ovat keskustelun kuuma peruna ja päästöjen hiilenmusta piste.

Lue lisää

Vieraspetopyyntiä viedään vihdoin harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitotyötä – arvokkaiden lintuvesien kunnostuksessa niitto ja ruoppaukset eivät yksin riitä

Haja-asutusalueella asuvat voivat joutua eriarvoiseen asemaan sähköistyvässä yhteiskunnassa – Suomen ilmastopaneeli peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta

Katso tästä, miten ilmastonmuutos jyllää maakunnassasi ja miten siihen aiotaan sopeutua – alkutuotannolle luvassa ongelmia, mutta myös mahdollisia etuja

AgriHubi – uusin tieto yrittäjien talouden tueksi