Pääkirjoitus

Lintilä onnistui mahdottomassa

Maakuntajohtajat ovat yrittäneet pitkään saada sopua Euroopan unionin alue- ja rakennerahojen alueellisesta jaosta. Kysymys on yhteensä noin 1,5 miljardista eurosta vuosille 2021–2027.

Sopua ei kaksi vuotta kestäneissä neuvotteluissa syntynyt, koska Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot halusivat rahoista edellistä seitsemän vuoden rahoituskautta isomman potin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot pitivät kiinni aikaisemmasta jakosuhteesta.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat vaatineet lisää alueiden välisiä kehityseroja tasoittavaa koheesiorahoitusta itselleen. Tähän asti tukia on kohdennettu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Aluerahoituksen jako perustuu useisiin kriteereihin kuten työllisyyteen, asukastiheyteen ja bruttokansantuotteeseen. Aluekehitysrahoja käytetään muun muassa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja investointihankkeisiin.

EU:n aluekehitysrahastoista Suomelle osoitettujen rahojen jaosta voidaan päättää kansallisesti. Rajoituksena on harvaan asutun alueen erityisrahoitus sekä Itä- ja Pohjois-Suomelle osoitettu sadan miljoonan euron potti.

Koska maakunnat eivät päässeet sopuun, putosi kuuma peruna elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) syliin. Lintilän saama tehtävä oli sellainen, että siinä onnistuminen oli etukäteen ajateltuna mahdotonta. Tehtävää eivät yhtään helpottaneet eri maakunnista tulleet ristikkäiset paineet eikä se, että kansallista rahaa oli edellistä ohjelmakautta vähemmän käytettävissä. Oli päätös millainen tahansa, moitteita oli odotettavissa.

Lintilä esitteli viime viikon torstaina talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymän esityksen uudesta EU:n aluerahojen jaosta. Lopputulos oli yllätys todennäköisesti kaikille: Mikään alue ei menetä nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna mitään ja Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat saivat lisää. Joidenkin maakuntien euromääräinen potti lähes kaksinkertaistui.

Ratkaisu löytyi nykyisen ohjelmakauden käyttämättä jääneistä noin 30 miljoonasta eurosta ja alun perin turpeen tuotannosta luopumiseen tarkoitetusta noin 600 miljoonan euron reilun siirtymän tuesta. Kertaluontoista reilun siirtymän tukea jaetaan nyt myös muille kuin turvetuotantoalueille. Lintilän mukaan tukea voidaan kuitenkin käyttää laajasti esimerkiksi uuden yritystoiminnan kehittämiseen ja koulutukseen.

Taikuri itsekin varmaan hämmästelee temppunsa onnistumista. Lintilän mukaan esitys ei herättänyt maakuntajohtajien keskuudessakaan suurempaa kinaa.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen on tyytyväinen maakunnan saamiin EU-aluerahoihin. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi puolestaan luonnehtii EU:n aluetukien jaosta tehtyä päätöstä torjuntavoitoksi. Riipin mielestä on oltava tyytyväinen siihen, että Lapissa pysytään nykyisen ohjelmakauden tasolla. (Yle 30.9.)

Etelä-Pohjanmaan osuus EU:n aluerahoista kasvoi noin 21 miljoonasta eurosta runsaaseen 79 miljoonaan euroon. Maakuntajohtaja Asko Peltola on syystäkin tyytyväinen. Myös Pohjanmaan osuus kasvoi reippaasti noin 34 miljoonaan euroon. (Ilkka-Pohjalainen 1.10.)

Lintilän urakka oli niin työläs, ettei hän halua tulevan seuraajansa joutuvan käymään samaa savottaa läpi. Seuraavasta rahanjaosta aletaan hakea sopua jo tänä syksynä. Lintilä aikoo nimittää lokakuussa Alueiden suunta -työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella perusteet tulevasta rahanjaosta alueiden välillä.

On hyvä, että aluekehitysrahojen jakamisesta on saatu päätös aikaan. Maakuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että näistä rahoista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Erilaisilta hankkeilta on edellytettävä myös konkreettisia tuloksia.

Erilaisilta hankkeilta on edellytettävä myös konkreettisia tuloksia.

Lue lisää

Hyvinvointialueen käynnistäminen vaativa tehtävä

Koronatukea myös viljelijöille

Oppilaitokset ovat elinvoimaa

Uusimaa jää työllisyyskehityksessä jälkeen muuta Suomea