Pääkirjoitus

Viherrakentamisen päästöt syytä tutkia

Keskustelu ravinteiden huuhtoutumisesta vesistöihin on jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun alle. Syyllinen molempiin ongelmiin löytyy kuitenkin julkisuudessa maa- ja metsätaloudesta. Maatalous on syyllinen sekä ravinteiden huuhtoutumiseen että ilmastonmuutokseen. Kummassakin tapauksessa katsotaan, etteivät maa- ja metsätalous ole tehneet asioille yhtään mitään.

Sekä fosfori- että hiilidioksidipäästöjen väitetään olevan peräsin maataloudesta, vaikka asiasta on toisenlaisiakin käsityksiä. Ne eivät useinkaan ylitä valtakunnallista uutiskynnystä.

Yli kymmenen vuotta vesistöjen kuormitusmittauksia tehneen Insinööritoimisto Saloy Oy:n perustajan, tie- ja vesirakennusinsinöörin Tapio Salmisen mielestä maatalouden hartioille sälytetään paljon sellaista, mikä ei sen syntilistalle kuulu. Lähinnä turvetuotantoon liittyvien mittausten aikana on sivutuotteena syntynyt havaintoja liittyen kuntien jätevedenpuhdistamoihin. (MT 8.10.)

Salminen on törmännyt muun muassa tapaukseen, jossa jätevedenpuhdistamon ohijuoksutuksista on aiheutunut vesistöön äkillinen sinileväkukinto. Ohijuoksutuksista ei Salmisen mukaan juurikaan puhuta, vaikka niitä tapahtuu muun muassa rankkasateiden ja sähkökatkosten seurauksena. Usein maatalous saa näistäkin syyn niskoilleen.

Vahinkoja tapahtuu ja pääsääntöisesti jätevedenpuhdistamot toimivat kuten on tarkoitettu. Päästöjä aiheuttaa kuitenkin puhdistamoissa talteen otettujen ravinteiden jatkokäyttö. Salminen haluaisikin saada aikaan kunnon keskustelun siitä, miksi jätevesistä vaivalla talteen saatu fosfori levitetään tienluiskiin, joista se valuu maatalousalueiden läpi vesiin.

Keskustelua on syytä käydä, koska viherrakentamiseen käytettävän kompostoidun puhdistamolietteen ravinnepitoisuus on erittäin korkea. Esimerkiksi teiden luiskiin käytettävä ravinteikas komposti saa heinän kasvamaan nopeasti. Ruoho ei pysty Salmisen arvion mukaan sitomaan kaikkea fosforia, vaan osa liukenee vesiin. Kasvillisuuden sitomat ravinteet eivät myöskään poistu, sillä kasvillisuutta ei korjata pois.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas arvioi, että puhdistamolietteestä valmistettujen tuotteiden käyttö viheralueiden ja tienvarsien viherrakentamisessa saattaa aiheuttaa fosfori- ja typpipäästöjä vesistöihin. Päästöjen suuruus tunnetaan kuitenkin heikosti.

Siitä huolimatta Ympäristö.fi -sivustolla tiedetään kertoa tarkasti, että maatalouden osuus fosforikuormituksesta on 62,2 prosenttia ja yhdyskuntien 3,1 prosenttia. Syken ja entisen MTT:n vuonna 2010 julkaiseman selvityksen mukaan puistojen viherrakentamisessa huuhtoutumisriski on pieni.

Se tiedetään varmasti, että ravinteita käytetään viheralueiden perustamisen yhteydessä reippaasti, eikä siihen käytettävän kompostin fosforipitoisuudelle ole Suomessa nyt ylärajaa. Fosforiasetusta on kuitenkin alettu valmistelemaan maa- ja metsätalousministeriössä syyskuussa.

Päästöjen määrää on toki tutkittu. Helsingin yliopiston tekemien tutkimusten mukaan kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin lähes yhtä paljon fosforia kuin vastaavalta peltoalalta. Fosforin lisäksi vesistöihin valuu kaupungeista muun muassa mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä. (MT 13.9.)

Keskustelu ravinne- ja kasvihuonekaasujen päästöistä kaipaisi tutkittua tietoa. Tutkijoiden mukaan tällä hetkellä tietoa on kuitenkin olemassa vain vähän. Vaikka esimerkiksi ruuan tuotannossa ei nykyisen "tiedon" mukaan tule muuta kuin päästöjä, suuri osa ruuan todellisista päästöistä päätyy viherrakentamiseen ja teiden luiskiin. Näiden päästöt on syytä selvittää.

Suuri osa ruuan päästöistä päätyy viherrakentamiseen ja teiden luiskiin.

Lue lisää

"Jätevesistä vaivalla talteen otettu fosfori kiikutetaan moottoriteiden penkoille ja sieltä se valuu vesiin"

YM valmistelee metsätaloutta rajoittavien viherväylien korvauksia – kuntien epäreiluiksi koettuihin lunastuskäytäntöihin ei juuri luvassa muutoksia

"Energiaturpeen vero nollaan" – syöksyyn sysätty ala toivoo nopeaa apua: turve on iso työllistäjä monessa pitäjässä

Missä on hallituksen ja eduskunnan yhteiskuntavastuu?