Pääkirjoitus

Pandemia näytti omavaraisuuden arvon

Tuottajat myivät viime viikolla ruokaa tuottajahinnoilla. Tempauksella haluttiin kertoa, kuinka pieni on tuottajien saama osuus ruuan kuluttajahinnasta. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi tempauksen avauspuheessaan, että näillä hinnoilla tuottaminen on hullun hommaa. (MT 19.11.)

Tuotantokustannusten rajua nousua ei ole kyetty siirtämään tuottajahintoihin. Marttila muistutti, ettei ole halpaa lystiä tuottaa maailman ympäristöystävällisintä ja eläinten hyvinvoinnin huomioivaa ruokaa. Vastuullisuudesta ei kuitenkaan makseta.

Marttila vaati, että maatalouden vakavaan kriisiin pitää löytyä ratkaisu. Ratkaisun avaimet ovat kaupalla ja elintarviketeollisuudella. Kyselyjen perusteella suurin osa kuluttajista pitää tuottajien saamaa osuutta ruuan hinnasta liian pienenä.

Nykyisin painotetaan, että mielipiteiden pitää perustua tutkittuun tietoon. Tuottajien ahdingosta sitä löytyy. Luonnonvarakeskuksen (Luke) viikko sitten julkistamat tuoreimmat markkinamarginaalitaululukot kertovat kotieläintilojen tulojen romahtaneen. Tulot menevät lähes kokonaan muuttuviin kustannuksiin. Jäljelle jäävillä, lähes olemattomilla tuloilla pitäisi maksaa kiinteät kustannukset ja oma palkka.

Esimerkiksi porsastuotannossa tuotot eivät syyskuussa kattaneet edes muuttuvia kustannuksia. Broileritiloilla markkinamarginaali on pudonnut viime vuoden tammikuusta lähes puoleen.

Markkinamarginaalit osoittavat Luken erikoistutkijan Olli Niskasen mukaan vääjäämättömästi viimeaikaisten kustannusten nousun vaikutukset tiloilla. Hänen mielestään niiden näyttämä kuva tilanteesta on erittäin karu. Tilanne kasvinviljelytiloilla on samankaltainen.

Syyskuun lukujen karuutta lisää se, että vuodesta 2015 kerättyjen markkinamarginaalikäyrien mukaan maatilojen talous on ollut heikko jo vuosien ajan. Varautuminen nykyisenkaltaiseen tuotantopanosten rajuun nousuun ei ole ollut Niskasen mukaan mahdollista. Hän ennakoi, että tilanne on hyvin todennäköisesti syyskuun jälkeen heikentynyt entisestään.

Huolimatta kauppojen ennätystuloksista suomalaiset kuluttajat ovat säästyneet elintarvikkeiden nopealta hintojen nousulta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ruuan hinta on noussut muiden kuluttajahintojen mukana, mutta Suomessa ei.

Ruuan hinta Suomessa nousi lokakuussa 0,6 prosenttia, Saksassa 4,4 ja Yhdysvalloissa 5,1 prosenttia. Koko euroalueella ruuan hinta nousi 1,8 prosenttia. Ruuan hinnan ansioista inflaatio on Suomessa pysynyt muuta euroaluetta alhaisempana.

Yksi syy ruuan hintakehitykseen on PTT:n tutkimusjohtajan Sari Forsman-Huggin mielestä se, että Suomen elintarvikesektori on selvinnyt koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta monia muita maita paremmin. Hänen mukaansa kriisistä selviytymistä auttoi muun muassa korkea omavaraisuusaste. Suomessa on alueellisesti vahva raaka-ainetuotanto ja jalostava teollisuus. Tästä syystä Suomi ei ollut monien muiden maiden tavoin altis ruuan tuonnin häiriöille.

Pandemia osoitti käytännössä korkean omavaraisuuden merkityksen ja arvon. Seuraavassa kriisissä tilanne saattaa olla toinen, jos viljelijöillä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Tätä päättäjillä ei ole varaa unohtaa.

Ruuan kuluttajahinnan nousu tulee Suomessakin vauhdittumaan. PTT arvioi syyskuussa, että ruuan hinta lähteen loppuvuoden aikana nousuun ja nousu jatkuu myös ensi vuonna. Hintojen nousua ennakoi myös Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Mikko Käkelän muistutus, että myös teollisuuden energia-, pakkaus- ja kuljetuskustannukset ovat nousseet.

Teollisuus ja kauppa eivät voi enää jatkossa siirtää kustannuksiaan tuottajien täynnä olevaan piikkiin. Mahdollisen ruuan kuluttajahintojen nousun täytyy ulottua myös tiloille asti.

Pandemia osoitti käytännössä korkean omavaraisuuden merkityksen ja arvon

Lue lisää

Korkein luku yli 20 vuoteen: Euroalueen inflaatio kiihtyi lähes viiteen prosenttiin

Essee: Iloinen 20-luku on vihdoin täällä – kaikkien aikojen kulutusrieha

Elintarvikeketju on pahasti ruosteessa

Myrskylässä on seurattu keskustelua maatalouden tuotantokustannusten harppauksesta: "Haluan tukea kotimaista työtä ennemmin kuin työttömyyttä"