Pääkirjoitus

Elintarvikeketju on pahasti ruosteessa

Tuottajien heikko asema elintarvikeketjussa suhteessa kauppaan ja teollisuuteen on selvinnyt myös monelle päättäjälle, mutta ymmärryksestä huolimatta asialle ei ole onnistuttu tekemään käytännössä mitään. Teot ovat jääneet puheiden tasolle.

Suurimmat kauppaketjut ovat kilpailulainsäädännön mukaan määräävässä markkina-asemassa. Mitä tästä on seurannut? Eipä juuri mitään, vaan kaikki jatkuu kuten ennenkin. Eikö määräävän markkina-aseman vaikutusten seuraaminen kuulukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle? Vaikka ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa monia muita maita hitaammin, ovat kauppaketjut kertoneen ennätystuloksista.

Kauppa vetoaa siihen, ettei se usein asioi suoraan tuottajien kanssa. Tämä on totta, mutta keskittynyt kauppa käyttää valtaansa elintarviketeollisuuden kautta. On ymmärrettävää, että yksittäinen viljelijä on heikoilla neuvotellessaan kaupan tai teollisuuden kanssa. Tyytyvätkö isot, usein osuustoimintataustaiset elintarviketeollisuusyritykset kaupan saneluun siirtäen hintaongelman lyhentämättömänä tuottajille?

Ruuan tuotannon kustannusten nousu on jäänyt jo vuosikymmeniä viljelijöiden kannettavaksi. Suomen EU-jäsenyyden aikana maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat ovat nousseet 79 prosenttia, mutta tuottajahinnat vain 31 prosenttia. Mikään elinkeino ei kestä tällaista kehitystä. (MT 26.11.)

Ennusteiden mukaan pikaista parannusta tuottajien talouteen ei ole odotettavissa, vaan keitys jatkuu samanlaisena. Tilastokeskuksen marraskuussa julkistaman ennusteen mukaan tuotantovälineiden hinnat nousevat tänä vuonna 10,7 prosenttia ja maatalouden tuottajahinnat 5,6 prosenttia.

Pellervon taloustutkimus PTT:n arvioi syyskuussa tuotantopanosten hintojen nousevan seitsemän prosenttia ja ruuan kuluttajahinnan nousevan 0,3 prosenttia. Viljojen hinnoille ennakoitiin reipasta nousua, mutta maidolle vain puolen prosenttia nousua. Sianlihan tuottajahinnan ennakoitiin jopa laskevan seitsemän prosenttia. Ensi vuodelle PTT ennustaa ruualle 1,8 prosentin hinnannousua

PTT:n tutkimusjohtajan Sari Forsman-Huggin mukaan maatalouden tilanne näyttää nyt vieläkin tiukemmalta kuin syyskuussa, koska kustannusten nousu on jatkunut.

Tilastot osoittavat, että tuotantopanosten tuottajat ovat onnistuneet siirtämään kustannusten nousun tuottajien maksettavaksi. Ennusteista voi puolestaan ennakoida, että kohonneet tuotantokustannukset jäävät tulevaisuudessakin tuottajien piikkiin.

PTT:n tutkimusjohtajan Sari Forsman-Huggin mukaan syynä kustannustennousun hitaaseen siirtymiseen hintoihin on syynä muun muassa pitkät sopimukset kaupan ja teollisuuden välillä. Hän muistuttaa, että Suomessa on hyvin keskittynyt päivittäistavarakauppa ja hinta on ruuan kohdalla keskeinen kilpailukeino.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Rautelin tiivistää ongelman ytimen: markkinat ja pitkät sopimukset määräävät tuottajahinnat, mutta tuotantovälineiden hinnat reagoivat nopeasti kustannusten muutoksiin.

Syitä maatalouden vuosia jatkuneeseen heikkoon kannattavuuskehitykseen ei tarvitse suurennuslasilla etsiä. Forsman-Huggin ja Rautelinin esittämät syyt heikkoon kannattavuuteen ovat olleet kaikkien asianosaisten tiedossa jo pitkään, mutta mitään ei ole tehty.

Forsman-Huggin mukaan maatalouden kustannuskriisiin on herätty. Toivottavasti näin on, ja siitä seuraa tuottajia kohtaan muutakin kuin empatiaa. Forsman Huggin mielestä nyt tarvitaan keskustelua, miten tulonjako ruokaketjussa tapahtuu. Vakavaa keskustelua tarvitaan, koska paineita ruuan hintaan tulee monesta suunnasta.

Pelkkä keskustelu ei riitä, vaan ruokaketjuun tarvitaan tuntuva korjaussarja. Ketju on ruostumassa poikki.

Keskittynyt kauppa käyttää valtaansa elintarviketeollisuuden kautta.

Lue lisää

Elintarviketyöläisten liittoa huolettaa alkutuotannon kustannuskriisi: "Ilman kotimaista maataloutta on myös huomattavasti vähemmän teollisuuden työpaikkoja"

Metsätaloudessa perusta huojuu

Elintarviketyöläisten palkat nousevat 1,9 prosenttia – "Elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle ratkaisu on haasteellinen"

Luke: Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2–2,5 prosenttia – mediaanituloisen kotitalouden ruokamenot kasvaisivat silloin noin 100 euroa vuodessa