LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Pääkirjoitus

Ruokakriisi vaanii aivan nurkan takana

Teollistuneissa maissa on vuosikymmeniä totuttu siihen, ettei ruuan riittävyydestä tarvitse olla huolissaan. Samalla ruuan ja sen tuottamisen arvostus ovat laskeneet. Näin voi päätellä siitä, että tuottajat ovat kaikkialla taloudellisesti ahtaalla.

Vaikka ruuan kuluttajahintaa moititaan usein kalliiksi, ruuan osuus kuluttajien menoista on pienentynyt esimerkiksi Suomessa keskimäärin noin kymmeneen prosenttiin. Köyhimmissä maissa ruuan saatavuus on todellinen ongelma. Maailmanmarkkinahintojen nousu pahentaa ongelmaa entisestään

Viime vuoden aikana on huomattu, ettei ruokakaan ole itsestäänselvyys, vaan ruokakriisi vaanii aivan nurkan takana. Maailman ruokahuolto toimii käytännössä kädestä suuhun, koska mitään massiivisia ruokavarastoja ei ole. Tästä syystä heikko sato tai esimerkiksi energiakriisi heiluttavat ruuan hintaa rajusti.

Suomessa ei ole varmuusvarastoissa rehuviljaa, mutta varastoista löytyy leipäviljaa, viljan ja heinän siemeniä sekä rehuvalkuaista. Leipäviljaa pitää valtioneuvoston päätöksen mukaan olla valmiusvarastoissa kuuden kuukauden tarvetta vastaava määrä. Vaikka varmuusvarastoinnista vastaa Huoltovarmuuskeskus, varastointi ja varastojen kierrätys on ulkoistettu siitä normaalioloissa vastaaville kaupallisille toimijoille.

Heikon satovuoden takia viljojen hinnat ovat nousseet kaikkialla historiallisen korkeiksi. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viime vuoden ohrasato oli Suomessa noin miljardi kiloa. Se on noin kolmanneksen pienempi kuin normaalisti ja alittaa kotimaan käytön noin 400 miljoonalla kilolla. (MT 29.11.)

Vaje pitäisi korvata tuonnilla, mutta kotimaan hintoja halvemmalla viljaa ei ole saatavissa. Anora (entinen Altia) nosti viime viikolla ohran hinnan 295 euroon tonnilta Koskenkorvalle tuotuna. Hinnannousu on ollut nopeaa, koska esimerkiksi tämän vuoden tammikuussa ohran hinta oli noin 160 euroa tonnilta. Samoissa lukemissa hinnat liikkuivat vielä alkusyksystä.

Rehuviljan lisäksi leipäviljan hinta on korkealla. Viime viikolla vehnän pörssihinta ylitti ajoittain 310 euroa tonnilta.

Viljan hinta heijastuu koko ruokaketjuun, koska viljan hinta siirtyy suoraan rehun hintaan. Huittisissa sijaitsevan Satarehun toimitusjohtajan Jarkko Jokisen mukaan tilanne näyttää hirveältä, koska ei ole tietoa siitä, miten kauan viljan hinnan nousu jatkuu. Hän uskoo, että vaikein tilanne nähdään vasta ensi kesänä, kun varastot tyhjenevät. (MT 1.11.)

Rehutehtaat eivät vielä ole tehneet päätöstä tuonnin aloittamisesta, mutta suunnitelmia on tehty. Pula rehuviljasta on saanut myös HKScanin selvittämään rehuviljan tuontia. Suomen liiketoimintayksiköstä vastaavan johtajan Jari Leijan mukaan jonkun on tuotava, koska rehu ei riitä.

HKScanin selvitykset viljan tuonnista ovat mielenkiintoiset. Yleensä vilja-alan isot toimijat ovat hoitaneen viljan tuonnin ja viennin. Onko HKScanilla sellaista viljakaupan osaamista, joka perinteisiltä toimijoilta puuttuu? MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kysyy, "eikö tässä nyt olisi tuhannen taalan paikka siirtää hintaa lopputuotteeseen, eikä lähteä haastamaan kotimaan viljan hintoja".

Viljan hinnan alenemista ei ole näköpiirissä, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti energian hinnan perässä. Energiakriisi vaarantaa myös ruuan tuotannon. Euroopassa monet lannoitetehtaat ovat rajoittaneet tuotantoaan korkean energian hinnan takia, eikä tuottajilla olisi varaakaan ostaa lannoitteita. Lannoitepulan ennakoidaankin pienentävän ensi vuonna maailman viljasatoja.

Ruualla tehdään myös kovaa politiikkaa. Venäjä ja Kiina rajoittavat lannoitteiden vientiä ja turvaavat oman maan ruuantuotannolle edulliset lannoitteet. Maailmanpolitiikassakin valta on sillä, kenen vyöllä ovat ruoka-aitan avaimet.

Maailmanpolitiikassakin valta on sillä, kenen vyöllä ovat ruoka-aitan avaimet.

Lue lisää

Alkoholivalmistaja Anora ostaa tuontiohraa kevään aikana turvatakseen valmistusmääränsä – "Kotimaisen ohran saatavuuteen liittyy riski"

Turpeen kulutus notkahti vuonna 2020 – energian kokonaiskulutus oli vähäisintä koko 2000-luvulla

Ruotsi investoi 110 miljoonaa kruunua lehtipuiden tutkimiseen – Laiminlöi lehtipuut ja hakee Sveriges Radion mukaan nyt oppia Suomesta – "Ei yllätä", sanoo suomalainen tutkija

Metsäteollisuuden vienti jatkoi kasvuaan lokakuussa – tahti pysyi samana kuin alkusyksystä