Pääkirjoitus

Viljelijöiden tulot syöksykierteessä

Maatilan keskimääräinen tulo on alle 6 000 euroa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maatilojen yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna viime vuodesta yhteensä sata miljoonaa euroa 409 miljoonaan euroon (MT 20.10.).

Tulojen romahtaminen johtuu tänä vuonna osin heikosta kasvukaudesta, mutta tulokehitys on ollut samansuuntainen koko 2000-luvun. Vuonna 2010 maatilojen yrittäjätulo oli vielä noin 900 miljoonaa euroa.

Vaikka samaan aikaan tilojen lukumäärä on vähentynyt nopeasti, on yrittäjätulo vähentynyt tilojen määrääkin nopeammin. Maatilan keskimääräiseksi palkaksi tulee Luken arvion mukaan tänä vuonna alle 6 000 euroa, jos palkkavaatimus on runsaat kaksi kolmasosaa ja pääoman korkovaatimus vajaa kolmannes.

Tilanteen vakavuudesta kertoo, että Luke arvioi jo vuonna 2015 maatalouden kannattavuuden olevan kriisirajalla. Vuonna 2015 maatilojen yrittäjätulo romahti 40 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Silloin yrittäjätuloa kertyi keskimäärin noin 9 700 euroa tilaa kohti eli noin kolmannes enemmän kuin tänä vuonna.

Vaikka maataloustyöntekijöiden palkat eivät ole yleisen mittapuun mukaan korkeat, saa tilalle palkattu työntekijä neljä kertaa enemmän palkkaa kuin viljelijä itse. Pienillä tiloilla yrittäjätulo on negatiivinen eli työstä ei jää mitään käteen.

Luvut kertovat keskimääräisestä tilanteesta. Keskimääräinen tarkastelu ei kuitenkaan kerro yksittäisen tilan tilanteesta, koska tilat ovat erilaisia. Vilja- ja sikatilojen kannattavuus on ollut erittäin heikko jo pitkään. Maitotilojen kannattavuus kääntyi nopeaan laskuun EU:n ja Venäjän vuonna 2014 aloittaman pakotepolitiikan seurauksena. Kananmunien hinnat romahtivat viime vuonna.

Luken tutkija Jukka Tauriainen muistuttaa, että lypsykarjatalouden kannattavuus määrittää koko maatalouden kannattavuuden suunnan. Maitotilat tuottavat yhteenlasketusta yrittäjätulosta yli 60 prosenttia, vaikka maitotilojen osuus tilojen määrästä on vain 15 prosenttia.

Kylmä ja sateinen kasvukausi on venyttänyt puintikauden poikkeuksellisen myöhäiseksi. On harvinaista, että vielä lokakuun loppupuolella on merkittävä osa sadosta korjaamatta. Näyttää siltä, että osa jää peltoon.

Erot tilojen välillä ovat todella suuria. Osa viljelijöistä on korjannut parhaan sadon vuosiin, mutta osalla tiloista puinnit ovat pahasti kesken tai niitä ei ole edes päästy aloittamaan. Yhteistä puiduille sadolle on, että kuivauskustannukset ovat noin kaksinkertaistuneet. Myös laatutappiot ovat mittavat.

On myönteistä, että maan hallitus päätti varata 25 miljoonaa euroa syksyn vaikeista korjuuoloista kärsineiden viljelijöiden tukemiseen. Kyse ei ole kokonaan uudesta rahasta, vaan kymmenen miljoonaa euroa otetaan maa- ja metsätalouden budjetin sisältä. Rahat käytetään energiaverojen palautuksen korottamiseen.

Apu on tarpeen, mutta energiatuen palautus ei auta esimerkiksi niitä, joiden puinnit eivät ole onnistuneet. Lisäksi viljelijät ovat periaatteessa maksaneet lisätuen itse lisääntyneinä polttoaineostoina ja -veroina.

Vaikka maatalouden saamista tuista puhutaan paljon, löytyy perimmäinen syy viljelijöiden tulojen syöksykierteeseen markkinoilta. On aivan käsittämätöntä, että Euroopan puhtainta ruokaa pitää tuottaa Euroopan alhaisimmilla tuottajahinnoilla.

Pitkään jatkunut kannattavuuskriisi on ajanut tuottajat myös fyysisen ja henkisen jaksamisen lujille. Ongelmien kanssa ei pidä jäädä yksin. Apua on tarjolla muun muassa Välitä viljelijästä -projektin tukihenkilöiltä.

Samaan aikaan kun viljelijöiden tulot ovat romahtaneet, on kotimaisen ruuan arvostus ollut korkealla. Jokin tässä yhtälössä ei toimi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pihvin alkuperää ei pian tarvitse kysyä ravintolassa erikseen – Ensi viikosta alkaen se on ilmoitettava

Hyvä maissisato voi tulla nurmisäilörehua edullisemmaksi tilalle

Pääsiäinen on myös uuden kasvun juhla