Pääkirjoitus

Hallitus tyrmäsi tylysti eläkelupauksen

Työeläkeyhtiöt eivät ole rientäneet Rinteen tueksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sata euroa lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin. Myöhemmin Rinne kylläkin täsmensi lupaustaan. Eläkkeitä ei nosteta kertaheitolla, vaan vähitellen useamman vuoden aikana. Rahat Rinne ottaisi muun muassa yritysverotusta kiristämällä.

Tarkkaa laskelmaa siitä, kuinka paljon Rinteen eläkelupaus maksaisi, ei ole. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan lupauksen hinta olisi noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Rinteen laskuopin mukaan hinta olisi 700 miljoonaa euroa. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin varovainen arvion on 300–500 miljoonaa euroa (Ilkka 2.5.).

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä Rinteen eläkelupaus on vastuuton, vailla realismia ja populistinen. Sipilä myös muistutti, että hallitus on korottanut alhaisempia eläkkeitä 40 eurolla.

Ylimääräistä rahaa ei hallituksen mielestä ole, koska talouskasvusta huolimatta valtion ensi vuoden budjetti on edelleen alijäämäinen. Orpon mukaan Rinteen esittämät verojen kiristykset löisivät hiekkaa hyvän talous- ja työllisyyskehityksen rattaisiin.

Rinne ei hallituspuolueiden arvostelua niellyt, vaan piti niitä käsittämättöminä. Rinne ihmetteli, miksi pienituloisten toimeentulon parantaminen maksaa liikaa, mutta suurituloisille on aina varaa antaa rahaa.

Rinteen esitystä voi pitää taitavana poliittisena vetona. Suomen puolestatoista miljoonasta eläkeläisestä puolet saa eläkettä alle 1 400 euroa. Kukapa ei haluaisi nostaa pieniä eläkkeitä?

Erityisen hankala Rinteen lupaus on keskustalle, koska puolueen kannattajakunnassa pienet eläkkeet ovat yleisiä. Esimerkiksi viljelijöiden eläkkeet jäävät valtaosin reilusti alle 1 400 euron.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan huoli eläkeläisten toimeentulosta on oikea ja yhteinen, mutta velaksi elämisen on loputtava.

Hallituksen ja koko Suomen kannalta talouden kääntyminen nousuun ja työllisyyden parantuminen ovat erittäin hyviä asioita. Näyttää siltä, että hallitus onnistuu tärkeimmissä talouspoliittisissa tavoitteissaan. Lisävelan tarve on vähentynyt ja työllisyysaste lähenee 72 prosenttia. Selkeästä nousukaudesta kertovat myös yritysten lisääntyneet puheet työvoimapulasta.

Hallitus on tiukassa raossa. Oppositio vaatii lisää menoja ja talousoppineet kehottavat säästämään. Talousteorioiden mukaan nousukaudella talouspolitiikkaa pitäisi kiristää ja matalasuhdanteissa olisi elvytettävä.

Ei ole yllätys, että Petteri Orpon pyynnöstä talous- ja työllisyyspolitiikkaa arvioinut asiantuntijatyöryhmä esittää talouspolitiikan kiristämistä. Työryhmään kuulunut Sixten Korkman varoitti, ettei talouskasvu jatku ikuisesti ja väestön ikääntymisen myötä velkaantuminen kääntyy ennen pitkää kasvuun.

Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei hallituksen menestys talouspolitiikassa sada hallituspuolueiden laariin. Kannatusmittauksissa SDP on noussut tasoihin kokoomuksen kanssa. Ylen viikko sitten julkistamassa mittauksessa kokoomuksen ja SDP:n kannatusluvut olivat 20 prosentissa. Keskustan kannatus oli 17 ja sinisten puolitoista prosenttia.

Vaikka suuret talouspoliittiset linjat hallitsevat keskustelua, liittyy politiikkaan paljon muutakin. Politiikassakin asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Tyrmäämällä täysin Rinteen eläkepuheet, hallituspuolueet antavat itsestään tylyn ja ylimielisen kuvan.

Jos eläkkeitä on vähäkään varaa nostaa, pitää nostovara suunnata pienempiin eläkkeisiin.

Takuueläke on tällä hetkellä 775,27 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen tarpeellinen korotus on hallituksen vallassa, mutta muiden eläkkeiden nostaminen ei ole yksin hallituksen asia. Työmarkkinajärjestöjen hallinnoimat työeläkeyhtiöt eivät ole rientäneet Rinteen tueksi.

Lue lisää

Uutistausta: Paistinpannun ja poliitikon pinnoite kuluu vääjäämättä – milloin karsta alkaa tarttua Sanna Mariniin?

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä: "Keväällä ei tarvita lisää ilmastopäätöksiä eikä polttoaineiden veronkorotuksia"

Asevelvollisuuskomitea esittää kutsuntoja myös naisille – koko ikäluokalle järjestettäisiin jatkossa yhteinen kutsuntapäivä

Toive Ruotsiin: Hultqvistin linja jatkukoon