Pääkirjoitus

Metsien hoidossa riittää työsarkaa

Hyvä metsänhoito on myös ilmastoteko.

Hyvään vauhtiin päässyt biotalous nojaa vahvasti suomalaisiin metsiin. Menneiden vuosikymmenten hyvän metsänhoidon ansioista meillä on mahdollisuus lisätä puun käyttöä entisestään. Metsät kasvavat nopeammin kuin niitä käytetään, vaikka kaikki suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit toteutuisivat.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, joten metsistä pitää myös huolehtia. Tässä suhteessa on paljon parantamisen varaa. Taimikkojen hoitorästit ovat kasvaneet jo lähes 800 000 hehtaariin. Lisäksi nuorten metsien harvennusrästejä on melkein miljoona hehtaaria.

Suomen metsäkeskuksen mukaan taimikoita pitäisi hoitaa vuosittain 270 000 hehtaaria, mutta lähes puolet hoitotöistä jää tekemättä.

Taimikonhoidon lisäksi metsien uudistamisvauhti on hidastunut. Metsäkeskuksen mukaan kylväen ja istuttaen perustettujen metsien pinta-ala on vähentynyt tällä vuosikymmenellä viidenneksen. Vuotuinen viljelyala on vähentynyt 120 000 hehtaarista runsaaseen 100 000 hehtaariin.

On huolestuttavaa, että ennen vuoden 2015 kesää haettuja metsätalouden kemeratukia uhkaa jäädä käyttämättä. Vanhan kemeralain mukaisista hankkeita on tämän vuoden lopussa erääntymässä yli kymmenen miljoonan euron edestä. Yli viiden miljoonan euron arvoiset hankkeet ovat jo vanhentuneet. Heinäkuun loppuun mennessä vasta 32 prosenttia kemeravaroista oli käytetty. (MT 27.8.)

Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntijan Yrjö Niskasen mukaan vanhan kemeralain mukaisia metsänuudistamisen hankkeita on reservissä 4 099 hanketta, joista aloittamatta viime keväänä oli vielä 3 046. Valtaosa hankkeista on sellaisia, joiden toteuttamisaika on mennyt jo umpeen.

Rästissä olevia töitä on metsän uudistamistöiden lisäksi muun muassa tiehankkeissa. Niskasen mielestä erityisesti tiehankkeita käynnistyy liian vähän.

Toteuttamatta jääneestä hankkeesta voi tulla metsänomistajalle lasku. Jos hankkeen suunnitteluun on annettu tukea, voidaan se periä metsänomistajalta takaisin, vaikka tuki olisi maksettu palvelun tarjoajalle.

Metsänhoidon laiminlyömiseen on varmasti monia syitä. Yksi syy on, että taimikonhoidon kustannukset ovat nousseet kahden vuosikymmenen aikana selvästi muita metsänhoidon kustannuksia enemmän. Metsänuudistaminen maksaa, mutta vielä kalliimmaksi tulee, jos hoitotyöt jäävät tekemättä.

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen mukaan oikeaan aikaan tehty taimikonhoito tuo metsänomistajalle Etelä-Suomessa kolmanneksen suuremmat nettotulot verrattuna siihen, että työ jää tekemättä. Remes arvioi, että yhden vuoden viivästyminen taimikonhoidossa lisää työkustannuksia noin kymmenen prosenttia.

Metsänomistajakunnan rakenteen muutoksella saattaa olla oma osuutensa hoitorästien lisääntymiseen. Eläkeläiset ovat suurin metsänomistajaryhmä, seuraavaksi tulevat palkansaajat ja kolmantena päätoimiset maanviljelijät. Metsänomistajia on yhteensä yli 650 000. Omien metsien hoitoon ei aina riitä aikaa eikä osaamistakaan.

Metsien taloudellisen merkityksen lisäksi myös muut arvot ovat tulleet tärkeiksi. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen muistuttaa, että isolle osalle metsänomistajille luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö ovat tärkeimpiä syitä omistaa metsää.

Olivat tavoitteet metsän omistamisessa mitkä tahansa, on syytä muistaa, että hyvä metsänhoito on myös ilmastoteko. Jos metsien tehokas hiilensidontakyky halutaan säilyttää, pitää metsiä hoitaa. Mitä paremmassa kasvussa metsä on, sitä enemmän se sitoo ilmasta hiilidioksidia.

Lue lisää

“Pohjaveden pinnan hallinta suometsissä on avaintekijä" – suometsien kestävään hoitoon kehitellään uutta suunnitteluvälinettä

Sisä­ministeri Maria Ohisalolle

Evon tiedepuistohankkeen vetäjä syyttää työryhmästä irtautuneita väärän tiedon välittämisestä

Ilkeä asenne