Karhisen pyyntöön on nyt syytä vastata <p/> - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Karhisen pyyntöön on nyt syytä vastata

Ilmastokeskustelussa kotimaisella ruualla on takanaan vahvat valtit.

Suomalaisen maataloustuotannon ahdinkoon etsitään taas tosissaan ratkaisua. Hallitus asetti kesällä osuuspankkiryhmän entisen pääjohtajan Reijo Karhisen selvittämään, mitä asialle voisi tehdä.

Karhinen on ollut työssään aktiivinen. Nyt hän pyytää kaikilta suomalaisilta apua ja neuvoja, joilla ruokaketju saadaan nykyistä reilummaksi ja toimivammaksi. Karhisen pyyntöön on syytä vastata.

Maataloustuottajien lisäksi Karhinen toivoo kuluttajilta ideoita, joilla kotimaisen ruuan kysyntää voitaisiin yhä nostaa. Karhinen rohkaisee erityisesti tuottajia pohtimaan keinoja, joilla viennin, erikoistumisen tai tutkimuksen ja osaamisen parantamisella saataisiin parannusta aikaan.

Karhinen on tuottanut samankaltaisen verkkokyselyn jo kerran aiemmin. Siihen osallistui peräti 3 800 vastaajaa. Hän toivoo ensimmäiseen kyselyyn vastanneiden palaavaan myös tälle toiselle kierrokselle. Lisäksi toiveissa on saada vastauksia aivan uusilta ryhmiltä. Kysely on auki lokakuun loppuun osoitteessa www.ruuantuotantokannattavaksi.fi.

Ensi vuoden alussa valmistuva Karhisen selvitys pohjautuu paljolti juuri tällaiseen avoimeen kuulemiseen. "Tiedostan, että odotukset loppuraporttiani kohtaan ovat korkealla. Realiteetti on kuitenkin, että valitsemassani avoimen kuulemisen mallissa loppuraportin sisältö on meidän kaikkien yhteisen ponnistuksen ja aktiviteetin tulos", Karhinen toteaa (MT 12.10).

Vaikka Karhinen toki tekee loppupäätelmänsä itse ja muunkinlaisen selvityksen tuloksena, avoimen joukkoistuksen tulokset ovat kiinnostavia.

Erityisen kiintoisia ovat ajatukset, joilla ruokaketjun vahvin lenkki, kauppa, voitaisiin innostaa näihin talkoisiin mukaan. Samalla olisi hyvä haastaa myös kuluttajaviranomaisen toimintaa tässä yhteydessä.

Lainsäädäntömuutoksetkin ovat mahdollisia, vaikka Euroopan unionin tasolla hankalia, mutta jo pelkkä viranomaisen tulkintojen arvioiminen olisi tässä yhteydessä virkistävää ja tarpeellista.

Joukkoistaminen on hyvä keino vaikuttaa myös seuraavan hallituksen haluun puuttua asiaan. Vaikka Karhinen toimii pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettamana, nykyisen hallituksen aika ruokaketjun kuntoon saattamisen osalta alkaa olla vähissä.

Sen sijaan ensi kevään eduskuntavaaleista käytävään keskusteluun, hallitusohjelmaneuvotteluihin ja seuraavan hallituksen ohjenuoraksi laaja kansalaisten vastausten kirjo on väkevä voima. Mitä konkreettisempia toimia Karhinen raportissaan esittää, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on tulla huomioiduksi seuraavan hallitutuksen työssä.

Vaikka Leppä on jo tähän mennessä ajanut ruoka-asiamiehen tehtävää ja pitänyt yllä keskustelua maatalouden ongelmista, muun hallituksen aikailu ruokaketjun reilujen pelisääntöjen aikaansaamiseksi on ollut harmillista. Karhisen raportin olisikin puhuteltava kaikkia vastuullisia suomalaisia puolueita. Nykyisen hallituksen avunhuudoksi suomalaisen tuottajien hätään se ei saa jäädä.

Olisi suotavaa, jos keskustelu kotimaisesta ruuasta liittyisi mahdollisimman läheisesti ilmastonmuutoksen estämisestä käytävään debattiin. Suomalaisella ruokaketjulla on tässä pelissä useita valtteja. Se on eettisesti kestävää, antibioottivapaata, puhdasta ja sitä tuotetaan olosuhteissa, joissa on käytettävissä riittävästi globaalisti yhä niukkenevaa luonnonvaraa, vettä.

Kun julkisen sektorin hankinnoissa otetaan huomioon hiilijalanjälki, kotimainen ruoka lyö usein laudalta tuontiruuan. Tämän pitäisi näkyä myös julkisissa hankinnoissa. Ilmastoperustetta on myös poliittisesti lähes mahdotonta vastustaa.

Lue lisää

Kaupallista isänmaallisuutta vai isänmaallista kaupallisuutta?

Tuulivoima­intoilu ei perustu tietoon

Viljelijäkin voi pysähtyä

Ministeri Mikkonen kehittäisi valkoposkihanhien karkotuskeinoja ja perustaisi hanhipeltoja – ministeri Lepän mielestä on tarpeen aloittaa suojametsästys