Pääkirjoitus

Metsä kuohuttaa tunteita jopa kirkossa

Seurakunnat omistavat yhteensä lähes 170 000 hehtaaria metsää.

Metsä kuohuttaa tunteita, eikä ylilyönneiltäkään voi välttyä. Tuskin Ylen metsäkampanjasta syntynyt kohu ehti laantua, kun metsänomistajien mielet hämmennettiin uudelleen. Nyt asialla oli Helsingin tuomiokirkossa järjestetty tilaisuus, jossa metsien hakkuita ja muuta rajuksi tulkittua kohtelua surtiin muun muassa Maaemon laululla.

Metsänomistajien näkökulmasta noin 400 henkilöä kirkon kryptaan kerännyt tilaisuus oli erikoinen, koska heidän edustustaan ei puhujajoukkoon ollut kelpuutettu. Sen sijaan puheenvuoroja pitivät muun muassa Greenpeacen Sini Harkki, ympäristötutkija ja pappi Panu Pihkala sekä vihreiden kansanedustaja Emma Kari.

Kirkon johto on pitänyt tapahtumaan etäisyyttä. Tuomiorovasti Marja Heltelä kertoi, ettei kirkko ole tapahtuman varsinainen järjestäjä. Kuitenkin edellinen arkkipiispa Kari Mäkinen oli tapahtuman suojelija.

Monessa maaseutuseurakunnassa hieraistiin tapahtuman takia silmiä. Hämmennystä herätti, miksei metsänomistajia kelpuutettu mukaan. Kysymyksiä on herännyt myös siitä, tietääkö tapahtuman järjestämiseen suostunut kirkko, mistä suomalaisessa metsänhoidossa on juuri nyt kysymys, ja tietääkö se edes siitä, minkälaisessa toiminnassa se itse on mukana.

Kirkko on nimittäin itse merkittävä metsänomistaja. Seurakunnat omistavat yhteensä lähes 170 000 hehtaaria metsää.

Kaikkien seurakuntien yhteenlasketut metsätalouden tuotot olivat viime vuonna yli 22 miljoonaa euroa. Kirkon taseessa metsän ja muun maaomaisuuden arvo on 290 miljoonaa euroa.

Monelle seurakunnalle metsä on tärkeä talouden tukipilari. Merkittävintä metsän tuotto suhteessa seurakunnan kaikkiin tuloihin on Juvalla. Suuria metsänomistajia ovat myös monet isot kaupunkiseurakunnat, kuten Rovaniemi, Oulu, Kuopio ja Savonlinna.

Monissa seurakunnissa metsistä pidetään esimerkillistä huolta. Niistä saadaan tuottoa, ja vuosikymmenten aikana hyvin tehty metsänhoito mahdollistaa sen, että ne myös sitovat hiiltä hyvin ja estävät näin osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Kun metsämme muutenkin kasvavat ennätysvauhtia ja niiden kasvu ja syntynyt hiilensidontakyky ovat seurausta juuri suomalaisen metsänhoidon ja metsänomistajien työstä, eikö heitäkin kannattaisi kuunnella.

Tätä mieltä on muun muassa Paltamon kirkkoherra Esa Oikarinen, jonka mielestä koko Helsingin tuomiokirkon tilaisuudesta syntynyt kohu olisi voitu välttää ottamalla mukaan eri näkökulmia metsien käyttöön liittyen (MT 29.10.).

Oikarinen on oikeassa. Metsien hakkuita, hiilensidontaa ja luonnon moniarvoisuuden säilyttämistä koskevassa keskustelussa ei ole vain yksiä totuuksia.

Myöskään tiedeyhteisö ei ole asiasta yksimielinen. Tästä esimerkkejä on useita. Viimeksi tämän lehden jutussa emeritusprofessori Matti Kärkkäinen kritisoi ankarasti paljon julkisuutta saaneen Bios-tutkimusyhteisön toimintaa (MT 29.10.).

Silti perusteltua yhteistä vankkaan argumentaatioon perustuvaa metsäpoliittista näkemystä kohti olisi pyrittävä. Se vaatii eri osapuolten kuuntelemista ja kuulemista.

Vaikka suomalaisia metsiä koskeva keskustelu on viime kuukausina aavistuksen verran tasaantunut ja konsensus metsien hyvästä kasvusta ja siitä syntyvästä hiilinielusta on jopa vahvistunut, aihe herättää edelleen vahvoja tunteita ja ylilyöntejäkin. Helsingin tuomiokirkon kohussa lienee kysymys tällaisesta.

Kirkolla on täysi oikeus olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta samalla sillä on jopa korostunut vastuu kaikkien kansalaisten, myös metsänomistajien, reilusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Kirkko pystyy tämän vastuunsa kyllä kantamaan.

Tässäkin asiassa.

Lue lisää

Vihreiden Emma Kari vaatii vapaaehtoisesti turkistarhauksesta luopuville siirtymätukea

Evankelis-luterilaisten maalaisseurakuntien on vaikea löytää päteviä kanttoreita, ja ortodoksisessa kirkossa tikittää eläkepommi – "Monet opiskelijamme revitään jo kesken opintojen töihin"

Kansanedustaja Emma Kari sai kolmannen lapsensa

Sekavaan tilanteeseen ajautunut keskusta päättää uudesta valtiovarainministeristä tänään – arvuuttelu ministeristä käy kuumana, samoin valtakamppailu puolueessa