Pääkirjoitus

Ministeriö synkensi hallituksen riemun

Muutos velanottajasta maksajaksi tuli hallituksellekin yllätyksenä.

Suomen valtio on velkaantunut finanssikriisin jälkeen yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta. Leikkauksista ja veronkorotuksista huolimatta tulot eivät ole riittäneet kattamaan menoja.

Viime viikolla valtiovarain­ministeri Petteri Orpo (kok.) ja koko hallitus saivat ilouutisen. Valtio­konttori ilmoitti, ettei se joudukaan nostamaan loppuvuodelle kaavailtua 2,2, miljardin euron lainaa. Lisä­lainanoton sijaan valtio kykenee tänä vuonna lyhentämään velkaa lähes miljardilla eurolla.

Muutos velanottajasta maksajaksi tuli hallituksellekin yllätyksenä, eräänlaisena joululahjana. Kuluvan vuoden budjettia laadittaessa lisä­velanottotarpeeksi arvioitiin kolme miljardia euroa. Talouskasvusta ja työttömyyden alentumisesta huolimatta hallitus arvioi vielä pari kuukautta sitten, että lisävelkaa pitää ottaa noin miljardi euroa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja Orpo arvioivat, että hallituksen talous­politiikka ainakin osaksi selittää yllättävän muutoksen.

Orpo myöntää, että osan tästä selittävät kertaluonteiset erät, mutta valtaosan johtuu hänen mielestään talouden myönteisestä vireestä ja työllisyyden kasvusta, joita hallitus on päätöksillään tukenut.

Vaikka väliaikaiseenkin käänteeseen pitää olla tyytyväinen, Orpo muistuttaa, että velanotto jatkuu ensi vuonna. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjetissa hallitus arvioi lainan­ottotarpeeksi 1,6 miljardia euroa.

Orpo muistutti eduskunnan budjetti­keskustelun yhteydessä, ettei ensi vuonnakaan ole mitään uutta jaettavaa.

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mielestä valtion mahdollisuus lyhentää velkaa johtuu pääsääntöisesti kertaluonteisista tekijöistä, eivätkä ne korjaa pysyvällä tavalla julkisten tulojen ja menojen epätasapainoa. Spolanderin mukaan menojen ja tulojen epätasapaino on rakenteellista, joka johtuu väestön ikääntymisestä.

Vaikka valtiontalouden tilanne näyttää nyt hyvältä, valtiovarain­ministeriö ennakoi huonompien aikojen olevan näköpiirissä. Maanantaina julkistamassaan ennusteessa ministeriö arvioi, että talouden huippu­suhdanne on tällä erää ohi. Ministeriön mukaan talouskasvu uhkaavat muun muassa kauppakonfliktien kärjistyminen entisestään, Italian talous­politiikan suunta sekä brexitiin liittyvät epävarmuudet.

Huolimatta siitä, että hallitus on onnistunut omilla toimillaan alentamaan kestävyysvajetta neljä miljardia euroa, vaje uhkaa jälleen paisua. Talous­kasvun hidastumisen lisäksi vajetta paisuttaa syntyvyyden lasku. Ministeriön arvion mukaan kestävyys­vaje on noin yhdeksän miljardia euroa. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisten menojen suhdetta tuloihin.

Synkkiä näkymiä maalaa myös Suomen Pankki. Pankin eilen julkistaman ennusteen mukaan talouskasvun nopein vaihe on ohitettu ja työllisyyden ennustettua nopeampi kasvu on jäämässä väliaikaiseksi.

Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä myös ilmastonmuutos on valtava markkinahäirikkö, jolla on suuri merkitys pitkän aikavälin talous­kasvun ja talouden kestävyyden kannalta. Rehnin mukaan nyt on oikea aika vahvistaa julkisen talouden puskureita ja varustautua seuraavaan taantumaan.

Vaaleihin valmistautuville puolueille valtiovarainministeriön synkistely ei ole mukavaa kuunneltavaa. Huolimatta siitä, millainen hallituspohja kevään vaalien jälkeen syntyy, tiukka taloudenpito jatkuu edelleen.

Äänestäjien kannattaa kuunnella vaalikeskusteluja tarkalla korvalla. Vaalilupauksia on helppo antaa, mutta niiden pitäminen saattaa olla vaikeaa. Vaikka valtiontalous saataisiinkin lähivuosina tasapainoon, riittää valtion 105 miljardin euron velkataakassa maksettavaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lipposen virhe oli viedä Suomi euroon

Valtiovarainministeriö laskee hallituksen työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi, ellei merkittäviä lisätoimia tehdä

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta: Tänä vuonna kasvua 1,5 prosenttia