Pääkirjoitus

Karhinen perää vastuuta ja rohkeutta

Ehdotuksia ja avauksia on nyt kuin sattumia rusinasopassa.

Keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseen etsinyt selvitysmies, vuorineuvos Reijo Karhinen esitteli eilen työnsä tulokset. Vaikka Karhisen lähtökohtana on ollut tarkastella maatalouden kannattavuuden parantamista markkinaehtoisin toimin, sisältää raportti myös ehdotuksia seuraavan ohjelmakauden kansalliseen tukipolitiikkaan.

Karhinen muistuttaa, että maatalouden heikossa kannattavuudessa ei ole kyse tilapäisestä häiriöstä, vaan pysyvämmästä rakenteellisesta ongelmavyyhdestä. Maatalouden yrittäjätulo on romahtanut vuoden 2002 runsaasta miljardista eurosta noin 400 miljoonaa euroon.

Tilanteen korjaaminen edellyttää Karhisen mielestä vaikuttavuudeltaan laajoja ja syvälle käyviä korjaustoimenpiteitä.

Koko ruokaketju on Karhisen mukaan samassa veneessä, joten kaikkien panosta tarvitaan ja kaikilla tasoilla on tarve uudistua. Esimerkiksi päivittäistavarakauppa on saatava mukaan aidon win-win-kumppanuuden hengessä vastuullisuutta ja avoimuutta korostaen.

Karhinen esittää muun muassa ruokaketjuun yhteistä strategiaa linjaavaa Yhteinen Ruokapöytä -keskustelufoorumia.

Tuottajia Karhinen patistaa aitoon yrittämiseen ja ottamaan vastuuta omasta tilastaan, omistamistaan yrityksistä ja järjestöistään. Tuottajien pitää palauttaa ensisijainen ohjaus- ja johtamisvastuu itselleen, voimistettava sekä omistajaohjausta sekä lisättävä yhteistyötä omistamissaan alan yrityksissä. Karhisen mukaan tarvitaan myös enemmän rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja oma-aloitteellisuutta.

Kansallisessa tukipolitiikassa Karhinen suuntaisi tukea ensisijaisesti investoiville, tilojaan kehittäville ja aitoa yrittäjäriskiä ottaville maatilayrittäjille. Näennäisviljelyä ei pidä tukea, vaan tuen ehtona pitäisi olla esimerkiksi 20 000 euron myyntitulot vuodessa.

Selvää on, että nykyinen tukipolitiikka vaikuttaa osaltaan maatalouden rakenteisiin. Samalla on syytä muistaa, että maatalouden rakennemuutos on ollut viime vuosikymmeninä rajua. Jos Karhisen esittämä tukileikkuri toteutuisi, tarkoittaisi se esimerkiksi nykyhinnoilla ja 4 000 kilon keskisadolla alle 30 hehtaarin viljatilojen tukien loppua.

Vaikka maatilojen toiminnassa on monenlaisia kehittämistarpeita muun muassa talousjohtamisessa ja tilan kehittämisessä, markkinoilta saatava tuottajahinta on avainasemassa.

Osa Karhisen tavoitteista toteutui jo selvityksen tekovaiheessa. Hän osallistutti raportin laatimiseen toimijoita laajasti yhteiskunnan eri alueilta. Lisäksi kaikille avoimen verkkoaivoriihen kautta Karhinen sai yli 6 000 ehdotusta.

Maatalouden kannattavuuden parantaminen edellyttää aitoa, kaikkien ruokaketjun osien avointa yhteistyötä. Avauksia tähän suuntaan on hiljattain myös tehty, mutta avoimuudessa on paljon parantamisen varaa.

Ehdotuksia ja avauksia ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi on nyt kuin sattumia rusinasopassa.

S-ryhmä esitteli viikko sitten oman versionsa Karhisen esityksestä. Ryhmä ilmoitti perustavansa ruoka-alaa vauhdittavan miljoonaluokan ruokarahaston ja ajatusharppaamon. Myös viljelijöiden koulutukseen aiotaan panostaa. Viime viikolla esiteltiin myös Työtehoseurassa ideoitu, vaikuttajille ja päättäjille suunnattu Ruoka-Akatemia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi kutsua ruokaketjun osapuolet Yhteiseen Ruokapöytään viipymättä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) puolestaan lupasi ministeriönsä aloittavan Karhisen esityksen pohjalta selvitystyön tutkimuksen ja neuvonnan yhdistävän Maatalouden Palvelukeskuksen perustamisesta.

Toivottavasti lopputuloksena on, että ruuan tuottaminen olisi kannattavaa. Vastuun ja rohkeuden lisäksi nyt tarvitaan viisautta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tulevaisuus ei näy peruutuspeilistä

Valtiontalouden tarkastusvirasto Sipilän hallituksesta: Maatalouden kannattavuus ja elintarvikkeiden kauppatase eivät parantuneet

Kustannusten nousu syö viljelijän tulot – maatalouden kustannukset kasvavat inflaatiota nopeammin