Pääkirjoitus

Päästöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa

Nauta on aivan eri asia kuin nauta ja nurmi yhdessä.

Keskustelu päästöistä ja tulevaisuuden ilmastopolitiikasta käy kuumana. Asioista on monella vankka mielipide. Usein syytettyjen penkille asetetaan suomalainen maa- ja metsätalous.

Metsien hakkuiden sanotaan tuhoavan hiilinielun, vaikka metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Peltoviljelyn ravinnepäästöjä syytetään Itämeren rehevöitymisestä. Erityisen haitalliseksi katsotaan karjatalous, koska naudat tuotavat metaania.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki pohtii lihan ja maidon kulutuksen puolittamista ilmastosyistä. Samaan aikaan kaupunki muun muassa polttaa hiiltä ja likaista lunta ajetaan suoraan mereen.

Tavallisen kansalaisen on vaikea tietää, mitkä ympäristöväitteet pitävät paikkansa, koska tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtavan tutkijan Perttu Virkajärven mielestä harva ymmärtää nautakarjatalouden ravinnekierron kokonaisuutta. Ulkomaisia tutkimustuloksia ei voi Virkajärven mukaan verrata suoraan Suomeen, koska nauta on aivan eri asia kuin nauta ja nurmi yhdessä. (MT 27.2.)

Virkajärvi sanoo uusien tutkimusten osoittavan, että nautakarjatalouden ravinnekierto on parempi ja vesistökuormitus pienempi kuin mitä julkisuudessa usein väitetään. Kiertovesi-hankkeen mallilla tehty ennuste fosforin huuhtoutumisesta on noin puolet pienempi kuin keskimääräisen peltohehtaarin vertailuarvo.

Nautakarjatalouden ympäristövaikutuksia Kiuruvedellä esitellyt Virkajärvi ihmetteli, miten Pohjois-Savon alueen fosfori voi kuormittaa Itämerta, koska Vuoksen pintavesien ekologinen tila on erinomainen. Samaa on ihmetellyt myös MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Hänen mielestään on outoa, että karjan laiduntamisen katsotaan rehevöittävän Itämerta, vaikka naudanlihan tuotanto on Savossa ja Keski-Suomessa.

Naudanlihan ja maidon ympäristöhaitoista puhuttaessa unohtuu usein nurmen hiiliensidonta. Virkajärven mukaan naudanlihan ja maidon hiilijalanjälki pienenisi 15–30 prosenttia, jos nurmi sitoisi vuodessa 0,6 tonnia hiiltä hehtaarille. Tutkimusten mukaan se voi olla realistista kivennäismailla.

Vaikka nautakarjatalous on Virkajärven mukaan yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasujen lähteistä, kaikki on suhteellista. Hänen mielestään hiilidioksidipäästöjen ongelman ydin on fossiilisen energian käyttö. Virkajärven laskelmien mukaan kaksi hiilivoimalaa tuottaa samankokoisen ilmastokuorman kuin on kaikkien Suomen märehtijöiden metaanipäästö.

Vaikka nautakarjatalouden päästöt ovatkin tuoreimpien tutkimusten mukaan luultua pienemmät, parantamisen varaa löytyy. Kiuruveden tilaisuuteen osallistuneen paikallisen naudanlihantuottajan Esa Auvisen mukaan kohtuullisen pienillä teoilla voidaan viedä ympäristöystävällisyyteen liittyviä asioita eteenpäin.

Luken eilen julkistaman selvityksen mukaan maatalouden päästöt ovat reilut 10 prosenttia Suomen kaikista päästöistä. Tutkimusprofessori Kristiina Reginan mukaan maatalouden päästölähteet ovat hajallaan ympäri Suomea. Ne ovat biologisia päästölähteitä, ja niihin on hyvin vaikea vaikuttaa.

Selvityksessä luetellaan keinoja maatalouden päästöjen vähentämiseksi, mutta peltojen hiilensidontaa uusilla menetelmillä ei selvityksessä tutkittu.

Kaikista päästöistä ja keinoista niiden vähentämiseksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Nykyisenkaltainen keskustelu, jossa syyllistetään joitakin elinkeinoja, ei johda parhaaseen lopputulokseen.

Virkajärvi on oikeassa, että syyllistämisen sijaan viljelijöitä tulisi kannustaa kehittämään tuotantoaan entistä ympäristöystävällisemmäksi. Samalla pitää muistaa, että suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja sen tuottaminen ympäristön kannalta kestää jo nyt hyvin kansainvälisen vertailun.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keski-ikäiset nihkeimpiä maksamaan ilmastopäästöjen vähentämisestä — vain harva on valmis maksamaan ruuan päästöjen vähentämisestä

Valtioneuvoston RuokaMinimi-hanke vertaili neljää ruokavaliota: Vähennä lihaa, vaihda kalaan tai luovu molemmista – vaikutat ilmastoon ja itseesi

MTK lupailee: Henkilöstön lentopäästöt kompensoidaan