Pääkirjoitus

Vaaleissa puhuttava myös taloudesta

Eduskuntavaaleissa on käynnistynyt kiriviikko. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.

Vaikka vaaliteemoiksi olisi ollut tarjolla poikkeuksellisen paljon tärkeitä aiheita, vaalikeskusteluissa on keskitytty pääasiassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Aihe voi olla tärkein, mutta keskustelun taso ei ole aina ollut kovin korkea. Paljon on puhuttu muun muassa suomalaisen maidon- ja lihantuotannon aiheuttamista päästöistä. Ne eivät ole tässä olennaista.

Oman osansa ovat saaneet myös metsien hakkuut. Puolueet ovat esittäneet omia hakkuutavoitteitaan, vaikka hakkuiden määrä on riippuvainen markkinoista. Hiilinielusta ja -varastoista puhuttaessa on usein unohtunut, että suomalaiset metsät ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä enemmän kuin niitä on hakattu.

Poliitikkoja syytetään, ettei ilmastonmuutoksen torjumiseksi ole tehty mitään. Kuitenkin Suomi on harvoja maita maailmassa, jotka ovat onnistuneet vähentämään päästöjä merkittävästi.

Moni tärkeä aihe on jäänyt vähälle huomiolle. Esimerkiksi alkuvuodesta esiin nousseet vanhustenhoidon vakavat ongelmat ovat painuneet alkukohun jälkeen lähes unohduksiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vaalikeskusteluihin on kaivannut muun muassa presidentti Sauli Niinistö.

Yksi tärkeimmistä vähälle käsittelylle jääneistä aiheista on julkinen talous. Aihe on tärkeä, koska talous vaikuttaa kaikkeen toimintaa. Hyviä asioita on helppo luvata, jos talous on kunnossa. Suomessa näin ei ole muutamaan vaalikauteen ollut, vaan hallitukset ovat joutuneet leikkaamaan menoja.

Vaikka Suomen valtion taloustilanne on kuluvalla vaalikaudella kohentunut, velkaantuminen jatkuu edelleen. Valtiovarainministeriö (VM) ennakoi seuraavallekin hallitukselle vaikeita päätöksiä. Taloutta pitäisi vaalikauden aikana sopeuttaa kahdella miljardilla eurolla.

Myönteistä on, että työllisten määrä on nyt suurempi kuin mitä ministeriö vielä joulukuussa ennakoi. Myös ansiot ovat nousseet arvioitua enemmän. Yksityinen kulutus tukee edelleen talouskasvua, mutta uhkana ovat muun muassa väestön ikääntyminen ja maailmantalouden hidastuminen.

Puolueiden kesken vallitsee yksimielisyys, että työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin. VM:n mukaan tähän ei päästä, vaan työllisyysaste nousee 73,3 prosenttiin. Puolueiden tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi ministeriön mukaan useita merkittäviä uudistuksia.

Parannusta valtiontaloudessa on tapahtunut, koska neljä vuotta sitten VM arvioi, että päättymässä olevan vaalikauden aikana valtiontaloutta pitää sopeuttaa neljä miljardia euroa. Pääministeri Sipilän (kesk.) hallitus on toteuttanut nämä sopeutukset ja vaalikauden aikana on syntynyt 140 000 työpaikkaa. Kaikesta huolimatta kestävyysvaje on pienentynyt vain kaksi miljardia. Syynä tähän on muun muassa syntyvyyden alentuminen.

Huolimatta ekonomistien arvioista talouden kehityksestä ja reunaehdoista, päätösvalta ja vastuu ovat poliitikoilla. Politiikan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että äänestäjille kerrotaan lupausten hinta. Joka tapauksessa tulevat hallitusneuvottelijat löytävät VM:n raportin edestään.

Poliittiset päätöksentekijät voivat toki yllättää ekonomistitkin. Kuluvalla vaalikaudella ennustelaitokset ovat joutuneet reivaamaan talousennusteitaan useaan otteeseen ylöspäin. Ekonomistit myös arvioivat, että nykyisen hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on epärealistinen. Tavoite kuitenkin toteutui, jopa etuajassa.

Toivottavasti VM:n tuore ennuste innostaa ehdokkaat puhumaan taloudesta. Äänestäjille on tarjota realistinen kuva siitä, mihin kaikkeen meillä on varaa. Äänestäjien pitää myös kysyä ehdokkailta, miten he lupauksensa toteuttavat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sixten Sunabacka: Hakkuukierron pidennys ei pure ilmastonmuutokseen – "Vaikka tukin järeys kasvaisi, sen määrä vähenisi"

PTT:n taloustutka: Tartutaan mahdollisuuksiin

Sitran ilmasto kestää lentämistä