Pääkirjoitus

Turve on muutakin kuin vain energiaa

Turve mielletään edelleen lähinnä polttoaineeksi, joka on ilmaston kannalta haitallista. Turpeen synniksi listataan myös uusiutumattomuus ja se, että turpeen tuotanto pilaa vesistöt. Turpeen energiakäyttö on ollut vastatuulessa myös EU:ssa, jossa turve määritellään uusiutumattomaksi energialähteeksi.

Turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin on valmistumassa laaja tutkimus. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksen alustavien tulosten mukaan turvetuotannon vesistöjä pilaavaa vaikutusta on reippaasti liioiteltu. GTK:n tutkimuksen perusteella turvetuotannolla ei ole ollut vaikutusta vesistöjen pohjasedimenttien kertymään. (MT 8.4.)

Tutkimus toteutettiin järviparitutkimuksena, jossa selvitettiin 62 järven pohjasedimenttejä. Sedimenttejä oli kertynyt vuoden 1986 jälkeen jopa hieman vähemmän turvetuotannon vaikutusalueella kuin tuotannon ulkopuolisilla järvillä.

Tutkimustuloksia on esitelty viime vuoden marraskuussa ympäristöhallinnolle, mutta tuloksia ei ole ympäristöministeriön verkkosivuilla.

Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Ahti Marttisen mielestä on tärkeää, että kiintoaineiden kertymistä järvien pohjiin on tutkittu ja tutkitaan perinpohjaisesti, koska tähän saakka asiasta on oltu pitkälti luulojen ja väittämien varassa. Marttisen mukaan tulokset ovat linjassa Vapon mittareiden antamien tulosten kanssa.

Joidenkin mielestä turve on jopa kivihiiltä pahempi saastuttaja. Esimerkiksi kivihiilestä riippuvainen Helsinki halusi vuosi sitten estää Vantaan Energiaa polttamasta turvetta suunnitteilla olevassa biokattilassa. Vantaan Energian suunnitelmissa on muuttaa vanha fossiilisia polttoaineita käyttävä kattila biopolttoaineella käyväksi. Tavoitteena on, että turpeen osuus polttoaineesta olisi alle kymmenen prosenttia.

Turpeen osuus Suomen energian kokonaismäärästä on noin neljä prosenttia, mutta sen merkitys huoltovarmuuden kannalta on paljon suurempi. Turve on tärkeä osa kotimaista energiapalettia. On kuitenkin todennäköistä, että turpeen energiakäyttö tulee vähenemään muun muassa päästöoikeuksien hintojen nousun takia.

Turve on paljon muutakin kuin polttoaine. Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka ihmetteli blogissaan, kuinka vaalikoneisiin vastanneet kokeneetkin kansanedustajat halusivat lopettaa seuraavalla vaalikaudella turvetuotannon Suomessa.

Tempakka muistuttaa, että kieltämällä turvetuotannon, tulee samassa kieltäneeksi muun muassa ruuan kasvattamisessa tärkeät, vettä säästävät kasvualustat, eläinten terveydelle hyväksi todetut kuivikkeet ja monet muut tulevaisuuden tuotteet.

Polttoturveyhtiöksi mielletyn Vapon liikevaihdosta tulee tällä hetkellä noin neljännes energiaturpeesta. Tempakan mukaan kasvualustaliiketoiminnan ja turvepohjaisten kuivikkeiden liikevaihto on jo suurempi kuin energiaturpeen.

Lokakuussa Vapon ja hollantilaisen BVB-Substratesin yritysjärjestelyn kautta muodostettu Kekkilä-BVB Oy on kasvualustamarkkinoilla Euroopan johtava yritys, jolla on vientiä yli 80 maahan.

Vapo panostaa vahvasti myös muihin uusiin liiketoimintoihin. Viime vuoden lopulla yhtiö päätti rakentaa ensimmäisen turpeesta aktiivihiiltä jalostavan tehtaan Ilomantsiin. Tehtaan kapasiteetti on noin 5 000 tonnia vuodessa. Valtaosa tuotannosta menee vientiin.

Vaikka turpeen energiakäyttö vähenee, ei se välttämättä tarkoita turpeen käytön vähentymistä. Siksi on hyvä, että turvetuotannon ympäristövaikutuksia tutkitaan. On helppo ennustaa, että keskustelu GTK:n tutkimuksesta tulee olemaan kiivasta, koska mielikuvat turvetuotannon haitoista ovat vahvat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Turpeen energiakäyttö puolittuu vuoteen 2030 mennessä - ei veronkorotuksille

Vapon pelko: "Kieltämällä turve viedään pohja myös tulevaisuuden turvejalostamoilta"

Turpeesta saa erottelemalla arvokkaita jakeita