Pääkirjoitus

Myös rakentamisen päästöihin puututtava

Vaalien alla ilmastonmuutoksen torjunta nousi vahvasti esiin. Ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi etsittiin muun muassa suomalaisesta maidon- ja lihantuotannosta. Hiilen sidontaan ratkaisuksi tarjottiin esimerkiksi metsien hakkuiden rajoittamista.

Vähemmälle huomiolle jäi, että nurmeen perustuva naudanlihantuotanto on suhteellisen ympäristöystävällistä. Metsien hakkuiden yhteydessä puhuttiin paljon sellusta, mutta ei siitä, että sellun lisäksi puusta voidaan valmistaa lähes kaikkia samoja tuotteita kuin fossiilisista raaka-aineista. Puu on myös oiva rakennusmateriaali.

Keskittymiskehityksen seurauksena pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa on meneillään massiivinen rakentamisbuumi. Asuntojen lisäksi rakennetaan valtavia kauppakeskuksia. Uudet rakennukset rakennetaan pääosin betonista, mutta kukaan ei tiedä, paljonko keskittämispolitiikka aiheuttaa rakentamisen kautta päästöjä.

Esimerkiksi Helsinkiin rakennettavaan Tripla-kauppakeskukseen käytetään 200 000 kuutiota betonia, betonirautaa 20 000 tonnia ja terästä 4 900 tonnia. Hankkeen ilmastovaikutuksia ei ole kuitenkaan laskettu, vaikka tiedetään, että betonin ja teräksen valmistuksessa vapautuu paljon hiilidioksidia. (MT 12.4.)

Helsinki suunnittelee Malmin lentokentälle muuttamista asuntoalueeksi.

Koska kenttä on suolla, edellyttää alueen rakentaminen massiivista paaluttamista. Tähän tarvitaan arviolta 14 000 kilometriä teräsbetonipaaluja. Paalujen valmistamiseen menisi noin kolmasosa Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Sementtimäärän tuottamisesta syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia. (SK 30.11. 2018.)

Triplan elinkaaripäällikön Tommi Kokkosen mukaan hiilijalanjäljen laskentaa ovat haitanneet yhtenäisten laskentasääntöjen puute sekä lähtöarvojen vaikea saatavuus ja epätarkkuus. Luulisi, ettei rakentamisen hiilijalanjäljen laskeminen ole ylivoimaista, koska on onnistuttu arvioimaan muun muassa maidon- ja lihantuotannon päästöt.

Vaikka puurakentamisesta on puhuttu paljon, teot ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi. Tällä hetkellä esimerkiksi puukerrostalojen osuus on seitsemän prosenttia. Metsänomistajien etujärjestön MTK:n tavoitteena on, että puukerrostalojen osuus noususi vaalikauden aikana nykyisestä seitsemästä prosentista 20 prosenttiin. (MT 12.4.)

Myös puolueiden vaaliohjelmien perusteella puurakentamisen voisi ennakoida lisääntyvän.

Muutos on tähän saakka ollut hidasta, vaikka puurakentamisen hyödyt ovat selkeät. VTT:n laskelmien mukaan betoniperustainen puukerrostalo vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia. Betonissa käytettävä sementti on maailmanlaajuisesti suurempi päästölähde kuin lentoliikenne. (MT 3.4.)

On hyvä, että myös rakentamisen päästöihin ollaan viimein puuttumassa. Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Matti Kuittisen mukaan hiilijalanjäljen laskenta on tulossa osaksi rakennuslupia viimeistään vuonna 2025. Vielä ei ole päätetty, kuinka tiukasti rakentamisen päästöjä rajataan.

Kuittisen mielestä rakentamisen päästöt pitää pystyä puristamaan pieniksi kymmenessä vuodessa. Hän muistuttaa, että Suomi on asettanut tavoitteeksi olla vuoteen 2040 mennessä hiilinegatiivinen. Se edellyttää Kuittisen mukaan rakentamisen hiilijalanjäljen leikkaamista kymmenillä prosenteilla.

Metsien hakkuiden rajaamista ajavien mielestä ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Tästä syytä hiilinieluja ja hiilivarastoja pitää kasvattaa nyt. Saman pitäisi päteä myös rakentamiseen. Jos rakentamisen päästöt haluttaisiin nopeasti alas, betoni pitäisi kiireesti korvata puulla. Päästöt vähenisivät ja puussa hiili olisi varastossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ikioma hiilinielu

Tiloille tulossa mahdollisuus laskea oma hiilijalanjälki – kehittäjien tähtäimessä myös hiilensidonnan huomioiminen

Hiilensidonnasta lisää tutkittua tietoa