Pääkirjoitus

Pääsiäinen on myös uuden kasvun juhla

Pääsiäinen on kristikunnan juhlista vanhin ja tärkein. Pääsiäistä on vietetty 2 000 vuoden ajan ja sitä viettää noin kolmasosa maailman väestöstä. Vaikka pääsiäinen on kristillinen juhla, liittyy siihen myös paljon pakanallisia perinteitä. Tällaisia ovat muun muassa noidat, virpominen ja pääsiäisvalkeat.

Koska pääsiäinen päättää laskiaisena alkaneen paaston, siihen liittyy myös vahva ruokaperinne. Mämmi, kananmunat, pasha ja lammas kuuluvat pääsiäisen ruokapöytiin. Esimerkiksi lampaanlihan vuosittaisesta kulutuksesta lähes puolet syödään pääsiäisenä.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välisenä aikana. Ajankohtaan vaikuttavat kuun vaiheet, kevätpäiväntasaus ja sunnuntaiden päivämäärät. Pääsiäisen ajankohdan laskentatavasta päätettiin vuonna 325, jolloin kevätpäiväntasaus määriteltiin maaliskuun 21. päiväksi.

Laskukaava on monimutkainen, mutta yksinkertaistettuna pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeen.

Jos eivät vuodet ole veljeksiä pääsiäisen ajankohdankaan osalta, eivät sitä ole maatalouden satovuodetkaan. Vaikka säiden ja satojen vaihtelut eivät ole viljelijöille vieraita, parin viime vuoden aikana viljelijät ovat kokeneen satokausien äärilaidat.

Edellinen kesä oli sateinen ja kylmä. Sato ei ehtinyt kunnolla kypsyä ja laonneet viljat mätänivät peltoon. Viime vuosi oli kuuma ja kuiva. Monin paikoin korjattavaa satoa ei tullut lainkaan.

Katovuodet ovat lisänneet entisestään viljelijöiden taloudellista ja myös henkistä taakkaa. Monen jaksaminen on lujilla. Uuteen satokauteen valmistautuminen saattaa olla vaikeaa, koska huoli jaksamisesta ja tilan tulevaisuudesta tuntuvat raskailta. Rahat eivät tahdo riittää uuden sadon vaatimien tuotantopanosten hankkimiseen.

 

Maatalousyrittäjien jaksamisesta on viime vuosina puhuttu paljon. Nykyisin apua on myös saatavilla, eikä viljelijän tarvitse jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Mela aloitti pari vuotta sitten Välitä viljelijästä -projektin. Sen puitteissa avun tarvitsijoille myönnetään ostopalvelusopimuksia, joilla voi hankkia asiantuntija-apua henkisiin, taloudellisiin ja juridisiin ongelmiin.

Projektin alkuvaiheessa Melassa pohdittiin, onko kynnys avun hakemiseen liian korkea. Huoli oli turha. Melan toimitusjohtajan Päivi Huotarin mukaan projekti on osoittautunut paljon tarpeellisemmaksi kuin kukaan osasi etukäteen arvioida. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana apua on pystytty antamaan parille tuhannelle ihmiselle. (MT 15.4.)

Huotarin mukaan ongelmat tilalla voivat olla todella moninaisia. Projektin yhteydessä on huomattu, että taloudelliset ja henkiset vaikeudet kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

 

Jo ennen Melan projektiakin apua on ollut tarjolla. Esimerkiksi kriisien ennaltaehkäisyyn keskittyvä Maaseudun tukihenkilöverkko on tarjonnut apua jo yli kaksikymmentä vuotta. Tukihenkilö on koulutettu auttaja, joka tuntee maaseudun olosuhteet ja jonka kanssa voi yhdessä etsiä ratkaisua vaikeaan tilanteeseen. Maakunnissa toimii myös Varavoimaa Farmarille -hankkeita.

Vaikka kristilliseen pääsiäiseen liittyy kärsimystä, liittyy siihen myös iloa ja toivoa. Pääsiäinen on myös valon ja uuden kasvun juhla. Maatiloilla valmistaudutaan uuteen kasvukauteen ja eletään vuoden kiireisimpiä aikoja. Kylvötyöt alkavat parin viikon kuluttua. Sitä ennen pääsiäisen pyhät tarjoavat hetken levähtää.

Huotari muistuttaa, että vaikeista ajoista huolimatta omasta hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Samalla pitää muistaa kysyä myös kaverilta, miten hän jaksaa.

Korjattu 19.4.2019 klo 12:01 paaston alkamisen ajankohta.

Kylvötyöt alkavat parin viikon kuluttua.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aarre: Mustaherukkaa on käytetty rohtona jo 1600-luvulla – voit popsia siitä sekä lehdet että marjat

Kuiva keskikesä seurasi märkää kevättä Korpijärvellä

”Olen nostanut kädet ilmaan rapsin kanssa” – jo toinen huono vuosi öljykasvien viljelyssä turhauttaa viljelijöitä