Pääkirjoitus

Edustajilla vastuu koko Suomesta

Uusi eduskunta kokoontui eilen ensimmäisen kerran. Eilen tarkastettiin kansanedustajien valtakirjat ja tänään valitaan väliaikainen puhemiehistö. Varsinainen puhemiehistö valitaan sitten, kun hallitus on muodostettu.

Puhemieheksi valitaan suurimman puolueen puheenjohtaja eli SDP:n Antti Rinne. Rinne myös nimitetään perjantaina hallitustunnustelijaksi, koska perustuslain mukaan suurimman puolueen edustaja kutsuu eduskuntaryhmät hallitustunnusteluneuvotteluihin.

Hallituksen nimittämisen jälkeen valitaan eduskunnalle uusi puhemies. Jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaan puhemiehen paikka kuuluisi eduskunnan toiseksi suurimalle puolueelle eli uudessa eduskunnassa perussuomalaisille. Varapuhemiehet tulevat todennäköisesti kokoomuksesta ja SDP:stä. Hallituksen muodostamisen jälkeen muutoksia tulee myös eduskuntaryhmien johtoon ja valiokuntapaikkoihin.

Eduskunnan kokoonpano muuttui vaaleissa reippaasti, sillä uusia kansanedustajia valittiin 83. Heillä on paljon opittavaa muun muassa siitä, miten eduskunta toimii. On hyvä, että uusia edustajia perehdytetään uuden työpaikkansa tapoihin ja työympäristöön.

On tärkeää, että uudet ja vanhatkin kansaedustajat tiedostavat, että eduskunta on kansanvallan kannalta arvokas ja samalla vaativa työpaikka. Äänestäjät voivat myös odottaa valituilta tehtävän arvoista käytöstä. Huolimatta siitä, mistä puolueesta tai vaalipiiristä edustaja on valittu, hänellä on omalta osaltaan vastuu koko Suomesta.

Samaan aikaan kun puolueet valmistautuvat hallituksen muodostamiseen, on Euroopan parlamentin vaalien kampanjointi käynnissä. Kampanjointiin ei ole paljon aikaa, koska vaalit ovat jo kuukauden päästä. Vaalien ennakkoäänestys on 15.–21.5. ja varsinainen vaalipäivä on 26.5.

EU-vaalit eivät ole suomalaisia suuresti innostaneet. Viisi vuotta sitten EU-vaalien äänestysprosentti oli Suomessa 39,1. Monia syitä innostumiseen kuitenkin olisi, koska suuri osa lainsäädännöstämme päätetään EU:ssa. Ei todellakaan ole yhdentekevää, millaisia päätöksiä EU:ssa tehdään esimerkiksi maatalous-, ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

Suomesta valittavilla europarlamentaarikoilla on omissa ryhmissään vaativa tehtävä pitää huoli, että suomalaisten etu huomioidaan koko EU:ta koskevissa päätöksissä.

Eilen valtakirjansa jättäneistä kansanedustajista 14 pyrkii myös Euroopan parlamenttiin.

Perussuomalaisista kansanedustajista ehdolla on kuusi, vihreistä neljä, vasemmistoliitosta ja kristillisdemokraateista kaksi. Ehdolla ovat muun muassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Satakunnan ääniharava Laura Huhtasaari (ps.) ja nykyinen europarlamentaarikko, eduskuntaan valittu Merja Kyllönen (vas.).

Jos kansanedustaja valitaan myös EU-parlamenttiin, hän voi valita, jääkö eduskuntaan vai lähteekö Brysseliin. Periaatteessa vaaleissa valitun henkilön on otettava paikka vastaan, mutta EU-parlamentista voi halutessaan erota. Eduskunnasta ei tarvitse erota, vaan EU-parlamentista voi palata eduskuntaan "pakastevirkaan" kesken kauden.

On osin ymmärrettävää, että puolueet haluavat ehdokkaiksi valmiiksi tunnettuja henkilöitä. Kansanedustajuus on kuitenkin niin arvokas tehtävä, ettei siitä pitäisi olla tarvetta pyrkiä välittömästi pois. Huomionarvoista on, että poliittisesta pelistä usein syytetyillä "vanhoilla" puolueilla SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla ja RKP:llä tuplaehdokkaita ei ole.

Kaikille vastavalituille kansanedustajille ja tuleville europarlamentaarikoille on syytä toivottaa parasta mahdollista menestystä vaativassa tehtävässään. Äänestäjien antamaa valtakirjaa pitää käyttää viisaasti.

Äänestäjien antamaa valtakirjaa pitää käyttää viisaasti.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pääministeri Rinne: Brasilian metsäpalot uhkaavat koko maapalloa – nyt pitää toimia

Kokoomus julkisti työllistämiskeinonsa: porrastaisi ansiosidonnaisen, poistaisi työttömyysputken ja lisäisi paikallista sopimista

Valitut Palat kysyi: Petteri Orpo on suomalaisten mielestä paras vaihtoehto hoitamaan maan asioita