Pääkirjoitus

Puheenjohtajapeli varjostaa vaali-intoa

Puolueet valmistautuvat tasan kuukauden kuluttua pidettäviin eurovaaleihin sekavassa tilanteessa. Hallitusneuvottelut ovat juuri alkamassa, ja politiikan mielenkiinto on muualla kuin EU-päätöksenteossa.

Lisäksi kaksi merkittävää puoluetta valmistautuu vaihtamaan puheenjohtajaansa.

Vihreissä Pekka Haaviston asema on kiistaton. Siitä huolimatta hän luopuu kesällä puolueen puheenjohtajuudesta suunnitellusti. Vahvin nimi seuraajaksi on puolueen varapuheenjohtaja ja eduskuntavaalien ääniharava Maria Ohisalo.

Puheenjohtajan vaihdos sujunee sopuisasti, mutta suurin koitos voi olla vielä edessä. Jos vihreät on hallituksessa, Haavisto on itsestään selvästi ministeri ja päähallitusneuvottelijana pitkälti myös vastuussa kompromisseista, joiden kanssa uuden puoluejohtajan pitää elää.

Keskustan puheenjohtajapeli sai yllätyskäänteen kun ennakkosuosikki Annika Saarikko kertoi keskiviikkona, ettei ole käytettävissä puolueen johtopaikalle. Syksyllä lapsen saava Saarikko perusteli päätöstään perhesyillä. Arvostelijoille hän vastasi selkeästi, että nai­sel­la on va­paus toi­mia ku­ten ha­lu­aa, ilman että va­lin­toja ky­see­na­lais­te­taan.

Saarikkoa pidettiin etukäteisarvioissa vahvimpana ehdokkaana paikalle. Selvän ennakkosuosikin puuttuminen lisää mielenkiintoa puheenjohtajakisaan, joka jatkuu syyskuun ylimääräiseen puoluekokoukseen saakka.

Eurovaalikeskusteluissa keskustaa edustaa edelleen Juha Sipilä, jonka asema vaaliveturina on erikoinen. Sipilään henkilöitynyt politiikka sai äänestäjiltä murskatuomion. Silti vaaleihin mennään Sipilän kasvoilla.

Keskustan johtopaikka on nyt aidosti auki. Spekulaatiossa kärkipäässä ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sekä puolueen varapuheenjohtajat Katri Kulmuni ja Hannakaisa Heikkinen.

Esillä ovat olleet myös kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilän ja Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän nimet ovat olleet esillä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ei pitänyt puheenjohtajuutta realistisena mutta ei sulkenut sitä täysin poiskaan (MT 17.4.).

Haastaja voi tulla myös tämän joukon ulkopuolelta. Kaikilla on haasteena erottautuminen Sipilän linjasta. Keskustan sisällä on perinteisesti käyty kiivastakin keskustelua puheenjohtajan asemasta, eikä omien joukkojen tuki ole ollut varauksetonta.

Sipilän puheenjohtajakaudella sisäinen keskustelu on ollut vaisua. Tyytymättömyyttä on ilmaistu taustalla, mutta kukaan ei julkisesti kyseenalaistanut Sipilän asemaa edes siinä vaiheessa, kun puolueen kannatus kääntyi laskuun.

Europarlamentaarikko ja puolueen entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki tiivisti analyysissään puolueen vaalitappion syyn.

"Kes­kus­tan vies­ti meni pe­ril­le, mut­ta kan­nat­ta­jam­me ei­vät pi­tä­neet vies­tis­tä."

Maaseudun kannalta ei ole yhdentekevää, minkä linjan keskustan tuleva puheenjohtaja valitsee.

Kaikilta puolueilta odotetaan vastauksia siihen, miten alueiden jatkuva eriarvoistuminen voidaan pysäyttää ja maaseudun kasvupotentiaali saadaan käyttöön. Maakuntien valtapuolueena keskusta on kuitenkin avainasemassa, kun näitä kysymyksiä ratkotaan.

Keskusta on pyrkinyt isoihin kaupunkeihin jo vuosikymmeniä. Keskustavetoiset hallitukset ovat esimerkiksi rahoittaneet pääkaupunkiseudun liikennehankkeita miljardeilla.

Uusi puheenjohtaja joutuu punnitsemaan, onko linja ollut oikea vai pitäisikö keskustan keskittää tarmonsa maaseudun ja maakuntien puolustamiseen.

Sipilään henkilöitynyt politiikka sai äänestäjiltä murskatuomion.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ei pakolaisia Suomeen Välimereltä – Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivät Kaikkonen ja Kulmuni peräänkuuluttavat Euroopan laajuista ratkaisua

Karsikaa puolueita

Keskustan puheenjohtajaehdokkaat ovat huolissaan Suomen alhaisesta syntyvyydestä – lupaavat perhe-etuuksiin lisää rahaa